Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorPiirainen, Arja
dc.contributor.authorSjögren, Tuulikki
dc.date.accessioned2017-08-23T12:07:34Z
dc.date.available2017-08-23T12:07:34Z
dc.date.issued2016
dc.identifier.isbn978-951-39-6760-4
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1719336
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/55160
dc.description.abstractTämä tutkimus liittyy 2014 Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ja ammattikorkeakoulujen käynnistämään korkeakouludialogiin OKM:n, sosiaali- ja terveysministeriön, Valviran, ammattikorkeakoulujen ja sidosryhmien välillä. Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitos teki OKM:n kanssa yhteistyössä tutkimukseen perustuvan selvityksen kuntoutuksen osaamisesta (2014–15). Tutkimus liittyi kuntoutusalan ammattikorkeakoulukoulutukseen, ja kuntoutusaloiksi oli määritelty apuvälinetekniikka, fysioterapia, jalkaterapia, kuntoutuksen ohjaaja, naprapatia, osteopatia ja toimintaterapia. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää työelämän, opettajien ja opiskelijoiden näkemyksiä kuntoutusalan koulutuksesta sekä alakohtaisesti että alueellisesti. Monikerroksinen ja monimetodinen tutkimusaineisto hankittiin 29.10.2014 - 17.2.2015 välisenä aikana ja se koostui 1) 30 virallisesta ja julkisesta kuntoutusalan opetussuunnitelmasta (ops) ja näiden opintojaksokuvauksista, 2) 28 alueellisesta haastattelusta, jossa oli mukana 219 kuntoutusalan työntekijää, opettajaa ja opiskelijaa ja 3) 82 kuntoutuksen asiantuntijapanelistin näkemyksistä Delphi-menetelmää käyttäen. Tutkimusaineisto analysoitiin teksti- ja haastatteluaineiston osalta temaattisen analyysin avulla (1614 sivua: ops 756, haastattelut 736, Delphi-kyselyn perustelut 122) ja Delphi-kyselyn määrällisen aineiston osalta kuvailevia tilastomenetelmiä käyttäen. Kuntoutusalan opetusta toteutetaan Suomessa 16 ammattikorkeakoulussa 30 eri opetusohjelman mukaan. Kuntoutus oli opetussuunnitelmissa monialaista toimintaa, johon tarvittiin usean tieteenalan ja ammattialan tuntemusta. Ops:ien sisällöissä havaittiin eroja ja yhtäläisyyksiä. Määrälliset erot liittyivät mm. tutkintojen ja niiden osatekijöiden (perusopinnot, ammattiopinnot, valinnaiset opinnot, työharjoittelu, kansainvälisyysopinnot ja opinnäytetyö) laajuuksiin. Laadulliset eroavaisuudet liittyivät mm. kuntoutusalojen tai ammattikorkeakoulujen erilaisiin painotuksiin (opetussuunnitelman opetusajatus, valinnaiset opinnot) tai sisältöön (toteuttamistapa/paikat). Kuntoutusalan yhtäläisyydet liittyivät asiantuntijaviestintään työharjoittelun, yrittäjyysopintoihin, kehittämisen/tutkivan toiminnan opintoihin, sekä innovaatio-, asiantuntijuus- ja johtamisopintoihin sekä kuntoutuksen opintoihin (kuntoutus monialaisena osaamisena/yhteistoimintana). Alueellisten ja alakohtaisten haastatteluaineistojen sisällönanalyysissa löydettiin seitsemän merkityksellistä teemaa: Kuntoutuksen yhteinen tietoperusta, Yhteistyö kuntoutuksessa, Eettisyys kuntoutuksessa, Yksilölliset osaamispolut, Eri koulutusammattien osaaminen, Kuntoutuksen alueellinen jakautuminen ja Kuntoutuksen tulevaisuus. Kahden Delphi -asiantuntijakyselyaineistojen analyysien perusteella 4 kuntoutuksen osaaminen teemat muodostivat seitsemän väittämää: Kuntoutuksen alan koulutus rakentuu niin, että siinä on mahdollisuus edetä, Laadukas kuntoutus vaatii korkeakoulutasoista osaamista, Kuntoutuksella on yhteinen tietoperusta ja käsitteet, Kuntoutuksen yhteistoiminta on monikerroksellista, Kuntoutuksen koulutuksessa ja työelämässä toimintayksikkönä on moniammatillinen ja -alainen tiimi, Erikoistumiskoulutus avaa väylän toiseen kuntoutuksen alan tutkintoon, Kuntoutuksen verkostomainen koulutus antaa mahdollisuudet tasavertaiselle kuntoutukselle. Nämä väittämien teemat nähtiin tärkeiksi niin nykyisessä kuin tulevassakin kuntoutuksessa. Kuntoutus osoittautui laaja-alaiseksi, monikerrokselliseksi ja eri tieteenalojen käsitteeksi, joka kytkeytyi ihmisen hyvinvointiin, työkykyyn ja arjessa toimimiseen. Tutkimustuloksissa korostui tarve kuntoutuksen yhteiseen tieteelliseen tietoperustaan, eettisyyteen, ammattien keskinäiseen yhteistyöhön ja alueellisen tasa-arvon huomioimiseen ja kehittämiseen. Lisäksi kuntoutuksen koulutus nähtiin merkittävänä tekijänä osaavan kuntoutushenkilöstön alueelliselle saatavuudelle ja alueen työelämän kehittymiselle. Kuntoutus ja kuntoutuksen koulutus nähtiin vaikuttavana ja merkittävänä toimintana myös tulevaisuudessa, vaikkakin kuntoutuksen muutosten koettiin haastavan kuntoutuksen palvelujärjestelmän ja kuntoutuksen koulutuksen.
dc.format.extent149
dc.language.isofin
dc.publisherJyväskylän yliopisto
dc.relation.ispartofseriesJulkaisuja / Terveyden edistämisen tutkimuskeskus
dc.titleLaaja-alainen ja monikerroksinen kuntoutuksen osaaminen
dc.typebook
dc.identifier.urnURN:ISBN:978-951-39-6760-4
dc.relation.issn1795-1011
dc.relation.numberinseries6
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.subject.ysokuntoutus
dc.subject.ysoammattitaito
dc.subject.ysoosaaminen
dc.subject.ysofysioterapia
dc.subject.ysotoimintaterapia
dc.subject.ysoosteopatia
dc.subject.ysojalkaterapia
dc.subject.ysokoulutus
dc.subject.ysoammattikorkeakoulut
dc.subject.ysokorkea-asteen koulutus


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot