Lintujen ikkunatörmäyskuolemat rengastusaineistoon perustuen
Tekijät
Päivämäärä
2017Lintujen ikkunatörmäämiskuolemat ovat yksi suurimmista ihmislähtöisestä toiminnasta aiheutuva lintujen kuolinsyy. Aikaisempien tutkimusten mukaan on arvioitu muun muassa, että Yhdysvalloissa kuolee vuosittain noin miljardi lintua ikkunatörmäyksen seurauksena. Tässä työssä hyödynsin tiedettävästi ensimmäisen kerran rengastettujen lintujen tietoja ikkunatörmäyskuolemien tarkastelemisessa. Analysoimani data sisälsi yhteensä 6 388 ikkunatörmäyksessä kuollutta rengastettua lintuyksilöä. Työn tarkoituksena oli selvittää löytyykö lintujen ikkunatörmäyskuolemille selittäviä tekijöitä ryhmittelemällä aineiston lintulajit taksonomian mukaisiin lajiryhmiin, litulajien painon mukaan, uhanalaisuusluokituksen mukaan sekä eri elinympäristöryhmiin. Lisäksi selvitin vuosien 1974 2014 tapahtuneiden lintujen törmäyksien jakautumista Suomessa verrattuna lintujen rengastuspaikkoihin ja Suomen kuntien väestötiheyteen.
Erilaisten linturyhmien ikkunaan törmäämisen todennäköisyyden kuvaamisessa käytin avuksi termiä törmäysalttius. Lintujen törmäysalttiudet lintulajeittain aineiston mukaan laskin jakamalla tarkasteltavan lintulajin aineiston mukaiset vuosien 1974 2014 välillä tapahtuneet kuolettavat ikkunatörmäykset kyseisinä vuosina rengastettujen lintuyksilöiden määrällä. Törmäysalttius kuvaa siis tarkasteltavana olevan lintulajin kuolettavan ikkunaantörmäämisen todennäköisyyttä.
Tekemieni tilastollisten analyysien perusteella kaikista suurin törmäysalttius oli lajiryhmällä haukat ja pienin yhdistetyllä ryhmällä lokit ja tiirat. Linnun painolla ja lintujen ikkunatörmäämistodennäköisyydellä ei ollut yhteyttä. Uhanalaisuusluokittelun mukaan uhanalaisten lintujen törmäysalttius oli 1,9 kertainen verrattuna ei-uhanalaisiin lintulajeihin. Uhanalaisen valkoselkätikan törmäysalttius oli toiseksi suurin kaikista tarkasteltavista lintulajeista. Rengaslöytöjen perusteella Suomessa joka 80:s rengastettu valkoselkätikka törmää kuolettavasti ikkunaan. Elinympäristöluokittelun mukaan selvästi suurin törmäysalttius oli vanhan metsän lintulajeilla. Maantieteellisen sijoittuvuuden mukaan lintuja törmäsi eniten niissä Suomen kunnissa, joissa myös väestötiheys on suuri.
...
Bird deaths resulting from bird-window collisions are one of the biggest human associated avian mortality factor. In previous studies it has been estimated that in the United States alone about 1 billion birds are killed annually due to collisions with windows. In this study I used bird ringing data probably for the first time to analyse bird deaths resulting from window strikes. Data included 6 388 banded bird individuals which were found dead after collision with window. The aim of this study was to find out if there are any factors which would influence bird-window deaths. In this study I sorted bird species by taxonomy, weight, conservation status and environment. Moreover I analysed how deathly bird-window collisions have distributed over Finland in years 1974 2014 compared to bird ringing coordinates in those years and Finland's municipality density.
To describe the window collision probability of different bird groups I used a term colliding vulnerability (törmäysalttius). I calculated colliding vulnerabilities for different bird groups by dividing deadly window collisions during years 1974 2014 by amount of banded birds in that time scale. Colliding vulnerability represents the probability of bird specie to collide lethally with windows.
According to the results the most vulnerable taxonomic bird group to collide lethally with windows was hawks and the least vulnerable was group which included gulls and terns. There was no connection between weight and probability of leathal window collisions. I found out that according to conservation status probability of lethal bird-window collision of endangered bird species was 1,9 times higher than probability of unendagered bird species. The white-backed woodpecker (Dendrocopos leucotos) had the second biggest colliding vulnerability of all bird species which were included in this study. According to banding recoveries of birds every 80th ringed white-backed woodpecker dies by colliding with window in Finland. The highest striking probability of different environment groups was within old-forest bird species. The consequences show also that in Finland birds collide lethally with windows in those municipalities where the municipality density is high.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29743]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Poliittinen siivekäs : lintujen konkreettisuus suomalaisessa 1970-luvun ympäristörunoudessa
Lummaa, Karoliina (Jyväskylän yliopisto, 2010)Suomalaisen luontorunouden maisema on aina ollut linnuista rikas. Siivekkäitä ihaillaan runoudessa usein etäällä lentävinä, tai lintu paljastuu jonkun inhimillisen tunteen tai toiveen vertauskuvaksi. 1970-luvulla suomalaisen ... -
Keinotekoisten neuroverkkojen hyödyntäminen automaattisessa lintujen tunnistamisessa äänen perusteella
Sintonen, Lauri (2018)Tässä tutkielmassa esitellään keinotekoisten neuroverkkojen hyödyntämistä automaattisessa lintujen tunnistamisessa äänen perusteella. Keskeisenä motiivina ovat sekä neuroverkkoihin tutustuminen että lintujen automaattisen ... -
Oppikirjat lintujen lajintuntemuksen opettamisen välineinä peruskoulussa
Parikka, Tommi (2018)Lapset ja nuoret tuntevat lähiympäristönsä tavallisia eläin- ja kasvilajeja huonosti, ja suurin osa niitä koskevasta tiedosta saadaan muualta kuin koulusta. Perusopetuksen toteutusta Suomessa säätelevien opetussuunnitelman ... -
Keltatulkku, valaslintu ja laulukotka : lintujen lajitunnistus alakoulussa
Relander, Tapani (2013)Alakoululaisten lintujen lajitunnistustaidot sekä oppilaiden asenteet lintujen tunnistamiseen ja tunnistamiseen tarvittavan tiedon hankkimistavat olivat tämän pro gradu – tutkimuksen kohteena. Tutkimukseen valittiin kolme ... -
Saalistusriskin vaikutus lintujen pesäpaikan valintaan ja pesimämenestykseen
Kananoja, Tiina (2007)
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.