Suomenlinna etnografisen pitkittäistutkimuksen kohteena : esitutkimusvaihe tutkimusprosessin osana
Latvala-Harvilahti, P. (2017). Suomenlinna etnografisen pitkittäistutkimuksen kohteena : esitutkimusvaihe tutkimusprosessin osana. J@rgonia, 15 (29), 31-61. Retrieved from http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201706142872
Published in
J@rgoniaAuthors
Date
2017Copyright
© Latvala-Harvilahti, 2017. Julkaistu Creative Commons Attribution 4.0. International -lisenssillä.
Artikkelissa tarkastellaan pitkittäistutkimukseen tähtäävän etnografisen kenttätyön esitutkimusvaihetta (2015–2016) Suomenlinnassa. Elävä Suomenlinna -tutkimuksen esitutkimusta ohjasi kiinnostus siihen, millaisia vaikutuksia Unescon maailmanperintöstatuksella on 25 vuoden aikana ollut paikallisten asukkaiden ja yhteisöjen elämään. Kansainväliset kulttuuriperintösopimukset korostavat yhteisöjen roolia kulttuuriperinnön suojelijoina, käyttäjinä ja eteenpäin välittäjinä. Tämä luo tarpeen suomenlinnalaisten paikkasuhdetta tarkastelevalle ajantasaiselle tutkimustiedolle. Erityisen kiinnostavaa on pohtia, millaisia tulokulmia paikallisilla on yhteisöllisyyteen, kulttuuriperintöön ja muuttuvaan elinympäristöön. Esitutkimusvaihe muodostui Suomenlinnaan ja sen asukkaisiin tutustumisesta, haastatteluista, havainnoinnista ja muistiinpanoista, valokuvaamisesta sekä lehtiaineistojen, dokumenttien, verkkosisältöjen ja tutkimuskirjallisuuden kartoittamisesta. Reflektoin tässä artikkelissa yhteisölähtöisten tutkimusnäkökulmien muodostumista, pitkittäistutkimukseen soveltuvien tutkimusmenetelmien valintaa sekä tutkijan asemaa. Lisäksi analysoin esitutkimusvaiheen neljästä haastattelusta paikkasuhdetta ja muutoksia peilaavaa kerrontaa. Esitutkimus vahvisti käsityksiä siitä, että virallisen ja epävirallisen kulttuuriperintötason rinnakkaistutkimus on Suomenlinnassa hedelmällistä.
...


Publisher
Historian ja etnologian laitoksen tutkijat ry, Jyväskylän yliopistoISSN Search the Publication Forum
1459-305XKeywords
Metadata
Show full item recordCollections
License
Except where otherwise noted, this item's license is described as © Latvala-Harvilahti, 2017. Julkaistu Creative Commons Attribution 4.0. International -lisenssillä.
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Merellinen perintömme : tieto ja sen tallentuminen muuttuvassa kulttuuriympäristössä
Mustonen, Jouni (2019)Tämä tutkimus tarkastelee kulttuuriperintötietoa, sen muodostumista ja merkitystä yhteiskunnallisten sekä ympäristön fyysisten muutosten vaikutuksessa. Tarkastelun välineenä käytetään Keski-Pohjanmaan merellisen ... -
Identiteetin ja kulttuuriperinnön arvot ja merkitykset oppikirjassa Jukola 2: Kieli, kulttuuri ja identiteetti
Honkanen, Tytti (2019)Kandidaatintutkielma lukion äidinkielen ja kirjallisuuden kurssista 2; Miten ja millaisin merkityksin Jukola-sarjan oppikirja tuo esiin kulttuuria ja identiteettiä. -
Kulttuuriperinnön arvottaminen museoissa ja arkistoissa
Rönkä, Minna (2015)Tutkin tässä työssä kulttuuriperinnön arvottamista museoissa ja arkistoissa. Säilytyspäätöksiä, kuten hankintoja, seulontaa ja poistoja tehdessään museot ja arkistot joutuvat määrittelemään erilaisten aineistojen arvoa, ... -
Etnologiasta viihdettä : opastetun kierroksen käsikirjoittaminen kulttuuriperinnön interpretaatiota hyödyntäen
Jokela, Joonas (2020)Tutkimuksessa tarkastellaan kulttuuriperintökohteessa toteutettavien opastusten käsikirjoittamisen prosessia ja niiden sisällön kokonaisuutta. Tutkielma käsittelee ja pohtii etnologisen ja kansatieteellisen aineiston ... -
Kulttuuriperinnön paikka, aika ja tyyli : Autoetnografinen minikenttätyöpilotti Napierin art deco -festivaalilla, Tremains Art Deco Festival, Napier, Uusi-Seelanti, 18.–21.2.2016
Mäkinen, Katja (Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry., 2016)Joka vuosi helmikuussa Napierissa vietetään art deco -festivaalia. Napier liitettiin vuonna 2008 Unescon alustavalle maailmanperintölistalle, jonka mukaan missään muualla maailmassa ei ole parempaa art deco -aluetta. ...