Liikunta arjen voimavarana : monikkoäitien kuvauksia kehosta liikunnan aikana

Melin, K. 2017. Liikunta arjen voimavarana – monikkoäitien kuvauksia kehosta liikunnan aikana, Liikuntatieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, Terveyskasvatuksen pro gradu -tutkielma, 21 s., 6 liitettä. Pienten lasten monikkoäitien arki on kuormittavaa. Yhden lapsen kerrallaan synnyttäneisiin äiteihin verrattuna monikkoäideillä on suurempi riski kokea stressiä, uupumusta ja sairastua masennukseen. Keskeistä olisi tukea monikkoäitien arjessa jaksamista. Liikunnan terveyshyödyistä huolimatta pienten lasten äidit liikkuvat liian vähän. Aikaisemmat liikuntainterventiot ovat kohdistuneet äitien liikuntasuhteen ja liikunta-aktiivisuuden tarkasteluun. Kehon ja liikunnan yhteyttä ei sen sijaan ole aikaisemmin tutkittu monikkoäitien hyvinvoinnin edistämiseksi. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten monikkoäidit havainnoivat kehoaan ja kuvaavat kehoaan liikunnan aikana. Keväällä 2016 kymmenelle (N=10) monikkoäidille toteutettiin kuukauden kestävä liikuntatutkimus. Tutkimus koostui neljästä liikuntalajista: jooga, luistelu, kehonhuolto ja sauvakävely. Monikkoäidit kuvasivat kokemuksiaan jokaisen liikuntalajin jälkeen tutkimuksen yksityiselle Facebook-sivulle. Liikuntakertojen jälkeen äitien kuvaukset analysoitiin aineistolähtöisesti sisällönanalyysin mukaan. Liikunta auttoi monikkoäitejä hahmottamaan omaa kehoa aistien ja tuntemusten avulla, huomioimaan kehon erilaisia kehityskohteita, sekä lisäsi pystyvyyden tunnetta kehon toimintaa kohtaan. Liikunnan myötä äidit havaitsivat, että kehoa tulisi huoltaa enemmän. Monikkoäidit kokivat yhdessä liikkumisen ja vertaistuen antaneen lisää voimavaroja arkeen. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että monikkoäitejä voidaan ennaltaehkäisevästi tukea ja kannustaa liikkumaan vertaisryhmissä. Liikunnan avulla voidaan edistää äitien arjessa jaksamista ja koko perheen hyvinvointia. Kehon kehityskohteiden tunnistaminen sekä pystyvyyden tunteen vahvistaminen voivat lisätä monikkoäitien liikunta-aktiivisuutta. Kehon kehityskohteita voidaan tunnistaa kehotietoisuuden avulla.