Liikuntaopo tukemassa inaktiivisten tyttöjen liikunnan lisäämistä

Abstract

Natalia Saraste ja Elisa Soronen (2017). Liikuntaopo tukemassa inaktiivisten tyttöjen liikunnan lisäämistä. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 110 s., 5 liitettä.

Tutkielman tarkoitus oli suunnitella, toteuttaa ja arvioida inaktiivisille yläkouluikäisille tytöille liikuntaopoilujakso, jossa kaksi pro gradu -tutkielman tekijää tuki inaktiivisten tyttöjen vapaa-ajan liikunnan lisäämistä. Liikuntaopoilulla tarkoitetaan liikuntaan liittyvää neuvontaa, jossa asetetaan henkilökohtaiset tavoitteet, tuetaan joustavamman liikuntakäyttäytymisen syntymistä ja kannustetaan liikkumaan omaehtoisesti. Tavoitteena oli, että liikuntaopoilun myötä tytöt pääsisivät itse asettamaansa pieneen liikuntakäyttäytymisen muutokseen neljän kuukauden aikana. Lähtökohtana oli omien arvojen pohjalta toimiminen sekä itsemääräämisteorian mukaisten psykologisten perustarpeiden (koettu pätevyys ja autonomia sekä sosiaalinen yhteenkuuluvuus) huomioon ottaminen. Tämän tutkielman avulla pyrittiin laajentamaan näkemystä siitä, miten liikunnanopetuksen yhteyteen voitaisiin rakentaa toimintamalli, jossa otetaan huomioon oppilaat, joiden liikunta-aktiivisuus ei ole riittävää oman terveyden edistämisen kannalta.

Tutkimus oli laadullinen toimintatutkimus. Tutkimus toteutettiin keskikokoisessa länsi-suomalaisessa yläkoulussa ja sen lähiympäristössä yläkouluikäisille tytöille (n=7). Tutkimus toteutettiin ja aineisto kerättiin syyslukukauden 2016 lopussa ja kevätlukukauden 2017 alussa oppilaiden kouluajan ulkopuolella. Liikuntaopoilun suunnittelu ja toteutus kesti yhteensä neljä kuukautta. Tutkittavat olivat liikuntaopoilun suunnittelussa mukana. Tutkielman aineisto koostui tytöiltä kerätyistä alku- ja loppukyselylomakkeista, liikuntapäiväkirjoista sekä liikuntaopojen tapahtuma- ja tutkijapäiväkirjoista. Toimintatutkimuksen tapaan tutkimuksessa edettiin sykleittäin suunnittelun, toteutuksen, reflektoinnin ja uudelleen suunnittelun kehänä. Analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä.

Tutkimus osoitti, että liikuntaopoilulla onnistuttiin vähentämään tyttöjen liikkumisen esteitä sekä lisäämään ja vahvistamaan liikkumisen syitä. Liikuntaopoina tutkielman tekijät onnistuivat auttamaan tyttöjä liikuntakäyttäytymiseen liittyvien ajatusten ja asenteiden muuttamisessa positiiviseen suuntaan niin, että useimmat osallistujista lisäsivät liikunta-aktiivisuuttaan ainakin toistaiseksi tämän neljän kuukauden jakson aikana. Ne, joiden liikunta-aktiivisuus ei juurikaan lisääntynyt, eivät osallistuneet kuin muutamiin liikuntatapaamisiin, joten emme saaneet heitä sitoutettua työskentelemään omien tavoitteidensa eteen. Kaikki osallistujat arvioivat liikuntainnostuneisuutensa nousseen ainakin hieman ja suurin osa arvioi liikuntamääränsä kasvavan tulevaisuudessa liikuntaopoilun jälkeenkin. Kaikki tytöt kokivat liikuntaopoilun mukavaksi ja onnistuneeksi tavaksi lisätä omaa vapaa-ajan liikuntaansa.

Liikuntaopoilun kaltainen liikuntaneuvonta-malli voisi toteutua onnistuneesti muissakin yläkouluissa. Liikuntaopoilun tulisi toteuttaa oppilaiden lähtökohdista, pienin askelin, esteitä poistaen ja joustavampaa liikuntakäyttäytymistä etsien. Keskustelut ja liikuntatuokiot olisi hyvä toteuttaa yhtäaikaisesti, jolloin ne tukevat parhaiten toisiaan.

Natalia Saraste and Elisa Soronen (2017). The physical activity counsellor for backing up the augmentation of physical education for inactive girls. Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, Master’s thesis, 110 pp., 5 appendices.

The purpose of the thesis was to design, execute and evaluate a period of physical activity counselling for girls at upper comprehensive school in which the two thesis makers supported the augmentation of the physical activity for inactive girls. The target was to make the girls to have a little change in their physical activity habits based on the physical activity counselling. The basis of the dissertation was to act based on the actors' own values and taking into account the psychological basic needs (the experienced competence and autonomy as well as the social cohesion) according to the theory of self-determination. This thesis was an attempt to expand the vision of how to build a model in affiliation with physical activity which takes into account pupils whose physical activity is not sufficient for their health.

The study was a qualitative action study. The study was carried out in a middle sized upper comprehensive school and its close surroundings in Western Finland for girls at upper comprehensive school (n=7). The study was carried out and the material collected in the period of fall 2016 and spring 2017. The planning and execution of the physical activity counselling took four months total. The people being examined were participating in the planning of the physical activity counselling. The material of the study was comprised of starting and finishing questionnaires collected from the girls, physical activity diaries and event and researcher diaries collected from the physical activity counsellors. As in the case of activity analysis the study was advanced by cycles as a circle of execution, reflection and redesign. The method of analysis was a content analysis which was aimed at clarifying the actualization of the target of the study.

The study pointed out that the obstacles for the physical activity of girls were being diminished by the physical activity and exercise counselling and that the reasons for physical activity were increased and strengthened. Physical activity counsellors managed to help girls to change their thoughts and attitudes concerning physical activity towards a positive orientation such that most of the participants increased their physical activity for now. Those who did not increase their physical activity were also able to access only few physical activity events which means that we were not able to engage them into advancing their own targets. All participants assessed that their enthusiasm towards physical activity was increased at least a little and most of them judged that their physical activity would be increased in the future after performing the physical activity counselling period. All girls said physical activity counselling was fun and a successful way to increase their physical activity at leisure time.

Key words: recreational sport, self-directed physical activity, physical activity, physical education homework, physical activity counselling