Heijastuuko haitallinen terveyskäyttäytyminen tuloihin?

Tässä pro gradu –tutkielmassa haluttiin selvittää, havaitaanko yksilöiden tulotasossa poikkeamia, jos heillä on yksi tai kaksi haitallisen terveyskäyttäytymisen muotoa verrattuna yksilöihin, joilla näitä ei ole. Empiirisessä analyysissä hyödynnettiin kansainvälisen International Social Survey Programme –vertailututkimusohjelman (ISSP) Suomen osa-aineistoa vuodelta 2011. Tarkastelun kohteena oli työikäinen aikuisväestö (n = 904), ja haitallisesta terveyskäyttäytymisestä mielenkiinnon kohteena oli runsas alkoholin kulutus, päivittäinen tupakointi, lihavuus sekä fyysinen passiivisuus. Sekä tulotaso (keskimääräiset kuukausibruttotulot kaikki ansio- ja pääomatulot sekä sosiaalietuudet mukaan luettuna) että kuvaukset omasta terveyskäyttäytymisestä olivat vastaajien itsensä raportoimia. Aineistoa analysoitiin regressiomalleilla, joissa logaritmoitua tulotasoa selitettiin terveyskäyttäytymisaspekteista muodostetuilla indikaattorimuuttujilla, kahdesta aspektista muodostetuilla interaktiotermeillä sekä muilla tulotasoon vaikuttavilla kontrollimuuttujilla. Kun muita tekijöitä ei oltu vakioitu, tulokset osoittivat, että tupakoivien miesten ja naisten tulotaso oli muita alhaisempi, mutta kun muita tekijöitä otettiin huomioon, tämä yhteys heikkeni. Regressiomalleilla saadut tulokset olivat epävakaita siten, että niillä saadut tulokset vaihtelivat hieman mallista toiseen, eikä vakaita (robust) tilastollisesti merkitseviä tuloksia saatu. Tässä mielessä tutkimuskysymykseen ei onnistuttu kattavasti vastaamaan.