Sosioekonomisen aseman ja fyysisen aktiivisuuden yhteydet 42 vuoden seurannan aikana

Riska, H. 2017. Sosioekonomisen aseman ja fyysisen aktiivisuuden yhteydet 42 vuoden seurannan aikana. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, gerontologian ja kansanterveystieteen pro gradu -tutkielma, 31 s. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan sekä lapsuuden että aikuisuuden sosioekonomisen aseman yhteyttä aikuisuuden fyysiseen aktiivisuuteen ja sosioekonomisessa asemassa tapahtuneiden muutosten yhteyttä muutoksiin fyysisessä aktiivisuudessa ikävaiheiden 27 ja 50 välillä. Lisäksi tässä tutkielmassa tarkastellaan sukupuolen yhteyttä fyysiseen aktiivisuuteen ja siinä tapahtuneisiin muutoksiin. Pro gradu -tutkielma perustuu Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksen (engl. The Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development) aineistoon, jota on kerätty vuodesta 1968 lähtien, jolloin tutkittavat ovat olleet kahdeksanvuotiaita. Tässä tutkimuksessa sosioekonomista asemaa ja fyysistä aktiivisuutta tarkastellaan tutkittavien ollessa 27-, 36-, 42- ja 50-vuotiaita. Näissä ikävaiheissa sosioekonomista asemaa arvioidaan koulutuksella ja ammattiasemalla ja fyysistä aktiivisuutta tutkittavan subjektiivisella arviolla siitä, paljonko hän harrastaa liikuntaa. Lapsuuden sosioekonomista asemaa kuvataan tutkittavan vanhemman ammattiasemalla tutkittavan ollessa kahdeksanvuotias. Tutkittavien määrä vaihteli tässä tutkielmassa 250 ja 369 välillä. Koulutuksen osalta tarkastellaan ammatillista kouluttautumista. Sosioekonomisen aseman ja sukupuolen yhteyttä fyysiseen aktiivisuuteen aikuisuuden eri ikävaiheissa analysoitiin khii toiseen -testillä sekä binäärisellä logistisella regressioanalyysillä. Pitkittäisaineistossa tapahtuneiden muutosten analysointiin käytettiin GEE-analyysiä (general estimation equation), jolla kuvattiin sosioekonomisen aseman muutosten sekä sukupuolen yhteyttä fyysisen aktiivisuuden muutoksiin. Lapsuuden sosioekonominen asema liittyi fyysiseen aktiivisuuteen vain 36-vuotiailla. Työntekijöiden lapset olivat todennäköisemmin fyysisesti aktiivisia 36-vuotiaina kuin ylempien toimihenkilöiden lapset. Tutkittavan oma ammattiasema liittyi fyysiseen aktiivisuuteen myös vain 36-vuotiailla. Ammattiasemaltaan alemmat toimihenkilöt olivat kaksi kertaa ja ylemmät toimihenkilöt yli kaksi kertaa todennäköisemmin fyysisesti aktiivisia kuin työntekijät. Koulutuksella ei ollut yhteyttä fyysiseen aktiivisuuteen missään ikävaiheessa. Sosioekonomisen aseman muutoksilla ei ollut yhteyttä muutoksiin fyysisessä aktiivisuudessa. Sukupuolella oli sen sijaan yhteys fyysiseen aktiivisuuteen ja sen muutoksiin. Naiset olivat 42-vuotiaina kaksi kertaa ja 50-vuotiaina yli kaksi kertaa todennäköisemmin fyysisesti aktiivisia kuin miehet. Fyysisesti aktiivisten naisten määrä kasvoi enemmän iän myötä kuin miesten. Tämän tutkielman perusteella sukupuolella oli merkitystä fyysiseen aktiivisuuteen ja siinä tapahtuneisiin muutoksiin, kun taas pelkän sosioekonomisen aseman yhteys fyysiseen aktiivisuuteen oli melko vähäinen. Se, että sosioekonomisen aseman muutoksilla ei ollut yhteyttä muutoksiin fyysisessä aktiivisuudessa, tarkoittaa todennäköisesti sitä, että sosioekonomisen aseman ja terveyskäyttäytymisen välillä on merkittäviä psyykkisiä, sosiaalisia ja fyysisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat fyysiseen aktiivisuuteen enemmän kuin pelkkä sosioekonominen asema.