Lukemisen ja laskemisen sujuvuuspulmien päällekkäisyys ja tunnistamisen luotettavuus tutkimuskerrasta toiseen

Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, kuinka päällekkäisiä lukemisen ja laskemisen sujuvuuspulmat ovat, miten luotettavasti yhtenä ajankohtana pystytään tunnistamaan sujuvuuspulmien päällekkäistyminen ja onko sukupuolella yhteyttä sujuvuuspulmien päällekkäisyyteen. Tutkimus perustuu Jyväskylän yliopiston ja Niilo Mäki Instituutin yhteiseen SELDI -hankkeeseen. Aineisto on kerätty Keski- ja Itä-Suomesta vuosien 2013–2014 aikana ja tutkimukseen osallistui yhteensä noin 1400 2.-5.-luokkalaista oppilasta. Sujuvuuspulmien tunnistamisen luotettavuutta tutkittiin kahden eri mittauskerran avulla ja lukemisen ja laskemisen hitaus määriteltiin keskihajonnan katkaisurajan -1 perusteella. Tuloksien kuvaamisessa käytettiin frekvenssilukuja ja sektoridiagrammia. Ristiintaulukoinnin avulla tarkasteltiin, kuinka luotettavaa yhtenä ajankohtana tehty sujuvuuspulmien tunnistaminen oli ja oliko sukupuolella yhteyttä sujuvuuspulmien päällekkäisyyteen. Sukupuolen suhteen tilastollista merkitsevyyttä selvitettiin x2-testillä. Sujuvuuspulmien päällekkäisyys oli molemmissa mittauksissa hieman yli 4 % koko otoksesta. Noin kolmasosalla niistä, joilla oli laskeminen hidasta, oli myös lukeminen hidasta. Oppilaita joilla oli lukemisen ja laskemisen komorbiditeetti molempina mittausajankohtina oli 1,7 % eli yhtenä ajankohtana ei pystytä tunnistamaan sujuvuuspulmien päällekkäistymistä täysin luotettavasti. Sukupuolella todettiin olevan yhteyttä sujuvuuspulmien päällekkäisyyteen siten, että lukemisen hitautta esiintyi useammin pojilla kuin tytöillä.