TIIVISTELMÄ
Luumi, T. 2017. Tapaustutkimus liikuntaa opettavien opettajien ennakkokäsityksistä ja koke¬muksista opetussuunnitelmauudistuksen tuomiin opetuksen sekä arvioinnin muutoksiin. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, Liikuntapedagogiikka pro gradu -tutkielma, 45., 1 liite).
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 astuivat voimaan alakouluissa syksyllä 2016, yläkoulut siirtyvät uuden opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen syksyllä 2017. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tutkia liikuntaa opettavien opettajien ennakkokäsityksiä ja kokemuksia uudistuneen opetussuunnitelman mukaisesta liikunnan opetuksesta, sekä arvioinnista.
Tutkimus toteutettiin laadullisen tapaustutkimuksen menetelmin. Aineisto käsiteltiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla, fenomenologis-hermeneuttisella tutkimusotteella. Tutkimukseen osallistui seitsemän liikuntaa opettavaa opettajaa. Opettajien kirjoitelmat pelkistettiin, esille nousseet asiat luokiteltiin ja se
n jälkeen teemoiteltiin. Teemojen avulla analyysivaihetta jatkettiin tarkastelemalla tutkijan esiymmärryksen, sekä kirjallisuuden avulla aineistosta esille nousseita tutkimuskysymykseen liittyviä tekijöitä ja ilmiöitä, joiden pohjalta luotiin teoreettisia käsitteitä.
Tutkimuksen mukaan opettajat kokivat vahvaa ammatillista pätevyyden tunnetta omaa opettajuuttaan, sekä opetuksen toteuttamiseen liittyviä asioita kohtaan. Ammatillisen pätevyyden tunne esiintyi myös positiivisena pystyvyyden tunteena uuden opetussuunnitelman mukaisen opetuksen toteuttamisessa. Opettajan vapaus toteuttaa opetustaan ilman lajisidonnaisuutta nähtiin yhtenä autonomiaa lisäävänä asiana. Opettajat kokivat uuden opetussuunnitelman tuovan heidän opetuksensa toteutukseen oppilaiden autonomiaa lisääviä elementtejä. Kaikki vastanneet pitivät koululiikunnan merkityksellisyyttä liikuntakasvattajana tärkeänä lasten ja nuorten liikunnallisen elämäntavan löytymisen sekä fyysisen aktiivisuuden näkökulmasta. Opetussuunnitelman muutos nähtiin sekä haasteena, että mahdollisuutena. Suurimpana haasteena koettiin liikunnan arviointiin liittyvät muutokset, jotka aiheuttivat jopa pelon ja ahdistuksen tunteita. Muun muassa jatkuva arviointi, suuret opetusryhmät sekä arvioinnin perustelut aiheuttivat opettajissa epätietoisuutta. Mahdollisuuksiksi nähtiin muun muassa se että liikunnanopetuksen tavoitteet olivat helpommin saavutettavissa uuden opetussuunnitelman myötä sekä se, että opettajan on mahdollista tutustuttaa oppilaita uusiin liikuntamuotoihin, sekä lajeihin lajisidonnaisen opetuksen väistyessä.
...
ABSTRACT
Luumi, T. 2017. Case study on physical education teachers preconceptions and experiences of the changes regarding teaching and evaluation in the new curriculum. Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, Sport Pedagogy Master’s Thesis, 45 pp., 1appendices.
The fundamentals of basic education in comprehensive schools 2014, came into effect in all comprehensive schools on the fall of 2016. Upper comprehensive schools will transfer into the teaching correspond with the new curriculum on the fall of 2017. This Master’s Thesis studies the prejudices and experiences of the physical education teachers, teaching and evaluating physical education conform to the new curriculum.
The research methodology that was implemented in this case study was qualitative research. Research material was processed with content analysis with hermeneutic phenomenological approach. Seven physical education teachers participated on this case study. Teachers’ essays were simplified by
coding the essays and classifying the issues on themes. By theming the issues the research material could be divided into factors and phenomenon’s that were related on the research question. Theoretical concepts were created by examining literature and preconceptions of the researcher.
The teachers who participated on this case study felt strong professional competence as a teacher, also teaching method wise. Professional competence appeared as positive sense of self -efficacy correspond with teaching methods in the new curriculum. Without the sport specific approach the teachers felt more autonomy in their teaching. The teachers also experienced that the new curriculum brought autonomy increasing elements for the pupils. All the respondents considered physical education classes as significant part of physical education, physical activity in childhood and youth, but also being physically active through the whole lifespan. The respondents saw the new curriculum both as a challenge and as a possibility. The changes in the evaluation criteria of physical education was seen as the most considerable change, which even occurred as anxiousness and fear. The teachers felt most uncertain i.e. continuous evaluation, large teaching groups and evaluation criteria. Respondents saw possibilities as well in the new curriculum, i.e. physical education objectives were more accessible and, also teachers’ possibility to introduce new forms of physical activities and sports increased.
...
