Vieraiden kielten osaamisella on alati kasvava merkitys nykyajan ihmisille. Eri kulttuureista ja yhteisöistä tulevat ihmiset luovat kontakteja toisiinsa niin virtuaalisesti kuin myös kasvokkain. Tällaiset kontaktit ovat mahdollisia juurikin kielten avulla, ja erityisesti englannin kieli on saavuttanut kansainvälisesti tärkeän roolin eri taustaisten ihmisten yhteisenä kommunikointivälineenä. Englannin kielen taidolla voi pärjätä lähes kaikkialla maailmassa, ja Suomessakin voi olettaa törmäävänsä englannin kielen puhumista vaativiin tilanteisiin arkipäivän elämässä. Suurin osa suomalaisista pääsee opiskelemaan englannin kieltä peruskoulussa, ja lukioon menevät nuoret jatkavat englannin opintojaan vielä muutaman vuoden tämän jälkeen. Lukion vieraiden kielten opetusta ja opiskelua määrittää kuitenkin paljolti se, että opinnot tähtäävät koulutuksen loppuvaiheessa suoritettavaan ylioppilaskokeeseen. Näistä vieraiden kielten päättökokeista puuttuu täysin suullista kielitaitoa mittaava osio,
minkä on kritisoitu vaikuttavan myös koko kielten opetukseen ja opiskeluun lukiossa. Suullisen kielitaidon harjoittelun on uskottu jäävän taka-alalle, kun oppilaiden taidot arvioidaan lähinnä muiden kielitaidon osa-alueiden kautta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuinka lukio-opiskelijat itsearvioivat omaa englannin kielen suullista kielitaitoaan. Tarkoituksena oli tutkia, saavuttavatko opiskelijat omasta mielestään opetussuunnitelman asettamat oppimistavoitteet koskien suullista kielitaitoa (eurooppalaisen viitekehyksen B2-tason). Tämän lisäksi tutkimuksessa haluttiin selvittää, kuinka hyvin opiskelijat tuntevat kyseiset oppimistavoitteet sekä miten heidän taustatietonsa vaikuttivat itsearviointeihin. Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että opiskelijat eivät juuri tunne lukion opetussuunnitelman asettamia tavoitteita tai eurooppalaisen viitekehyksen arviointijärjestelmää, johon ne perustuvat. Itse suullista kielitaitoa koskevat tulokset osoittavat, että yleisesti ottaen opiskelijat arvioivat taitojensa vastaavan viitekehyksen B2-tasoa. Opiskelijoiden taustatietojen vertailu itsearviointeihin osoittaa, että opiskelijoiden sukupuoli ei vaikuttanut merkittävästi tuloksiin. Englanninkieliset ystävyys- tai sukulaissuhteet sekä englanninkielisessä maassa pidempään vietetty aika osoittautuivat kuitenkin tekijöiksi, jotka johtivat parempiin arviointeihin. Näin ollen koulun ulkopuolella tapahtuvalla suullisella kielenkäytöllä näyttää olevan selkeä yhteys oppilaiden positiiviseen itsearviointiin.
...
