Tutkimuksen teoria pohjautuu valenssiin ja sen eri osa-alueisiin. Kuten monissa muissa kielissä, myös saksan kielessä varsinkin taivutetulla verbillä on keskeinen osa lauseenmuodostuksessa, sillä se kerää ympärilleen tietyn määrän määreitä, joilta se voi vaatia tiettyjä ominaisuuksia. Saksan kieliopissa nämä määreet voidaan jakaa luokkiin, joista tämän työn kannalta merkittävin on prepositiomääre. Se muodostuu prepositiosta ja esimerkiksi nominaaliryhmästä. Prepositiovalintaa on tässä käyttötavassa lähes mahdoton päätellä semanttisesti, mikä tekee siitä kielenopiskelijoille haastavan aiheen.
Tutkimuksessa perehdytään verbin sich bewerben (hakea jtak, pyrkiä jhk) valenssiin erityisesti prepositiomääreiden näkökulmasta. Tarkempi rajaus päädyttiin tekemään verbirakenteeseen sich [prep.] [art./pron./adj.] Stelle bewerben, sillä verbiä haluttiin tutkia ensisijaisesti merkityksessä ”hakea työpaikkaa”. Tarkoituksena oli selvittää, mitä sanakirjat tapauksesta sanovat verrattuna todelliseen k
ielenkäyttöön, mitkä prepositiot ovat mahdollisia kyseissä konstruktiossa ja mitkä ovat niiden voimasuhteet toisiinsa nähden. Maavertailun avulla haluttiin vielä aloittaa tutustuminen mahdollisen variaation esiintymisen taustoihin.
Koska haluttiin tutkia monipuolisesti sekä sanakirjojen mielipidettä aiheesta että autenttista kielenkäyttöä ja siinä ilmenevien esiintymien yleisyyttä, valikoitui tutkimusmenetelmäksi yhdistetty sanakirja-analyysi ja korpustutkimus, jota voisi kutsua myös englanninkielisellä termillä corpus-assisted (analysis). Sanakirjoiksi valikoitui yhdeksän germanistiikan opintojemme aikana suositeltua teosta. Saksankielinen maailmanlaajuisesti laajin korpusaineisto DeReKo puolestaan toimi korpusesiintymien lähteenä.
Käyttömerkityksestä riippumatta suurin osa sanakirjoista hyväksyy verbin sich bewerben kanssa vain preposition um, kun sen prepositiomääreen viitesanana on Stelle. Vain kolme sanakirjaa antoi tässä merkityksessä vaihtoehtoja, jotka olivat für ja/tai auf. Korpushaku vahvisti, ettei tässä konstruktiossa näiden kolmen lisäksi käytetä muita prepositioita. Yllättävää oli kuitenkin niin harvan sanakirjan huomioineen edellä mainitut kaksi vaihtoehtoista prepositiota, sillä korpusesiintymät viittasivat niiden olevan suhteellisen yleisiä viitesanan Stelle kanssa. Maavertailu korpusosumien pohjalta antoi vahvasti olettaa, että saksankielisten maiden väliltä löytyy eroja tämän konstruktion eri prepositiomääreen toteutusvarianttien yleisyydessä.
...
