Unkari unkarilaisille, Eurooppa eurooppalaisille! : miksi Unkari ei halunnut turvapaikanhakijoita vuonna 2015?

Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Unkarin pääministeri Viktor Orbánin vuonna 2015 pitämien puheiden analyysin kautta Unkarin tiukkana pidetyn maahanmuuttopolitiikan syitä. Tutkielmassa selvitetään, miksi Unkari ei halunnut vuonna 2015 vastaanottaa turvapaikanhakijoita ja kuinka maan hallitus perusteli tuolloin harjoittamaansa politiikkaa. Tutkimusaineisto koostui pääministeri Orbánin puheista, joiden kautta tutkin Unkarin hallituksen toimintaa yhtäältä eksplisiittisen argumentaation, toisaalta implisiittisen ideologisen operaation perspektiiveistä. Aineistoa analysoidaan retoriikantutkijoiden Kenneth Burken, Roderick P. Hartin ja Patrick T. Jacksonin teorioiden avustuksella, sekä Ruth Wodakin, Eric Hobsbawmin ja Benedict Andersonin aiempaan nationalismin- ja populismintutkimukseen tukeutuen. Johtuen tutkimuksen tekijän taustasta, tutkimus hyödyntää kirjoittajan omaa kokemusta ja siinä on vahvasti läsnä myös kulttuuriantropologinen ja kokemushistoriallinen näkökulma. Orbánin maahanmuuttoaiheisissa puheissa toistuivat tietyt argumentit, joilla hän perusteli hallituksen silloista linjaa. Jotkut niistä, kuten taloudellisiin syihin tai kulttuurieroihin vetoaminen, osoittautuivat sinänsä melko yllätyksettömiksi ja tyypillisiksi. Osa argumenteista oli suunnattu tiettyjä hallituspuolue Fideszin sisäpoliittisia kilpailijoita, lähinnä Unkarin sosialistipuolue MSZP:tä vastaan. Puheissa suoraan ilmenneiden argumenttien lisäksi tutkielmassa tarkastellaan hallituksen maahanmuuttovastaista politiikkaa kokonaisuutena, sen vuoden 2015 tärkeintä sisäpoliittista kilpailijaa, suosiotaan jatkuvasti Fideszin kustannuksella kasvattanutta, äärioikeistolaista Jobbik- puoluetta vastaan käytynä kampanjana. Analyysin tuloksista voidaan päätellä kilpailun poliittisen kentän äärioikean laidan äänestäjistä olleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan päämotiiveista. Toisena piilevänä tavoitteena näyttäytyy pääministeri Orbánin pyrkimys nousta EU-tasolla Angela Merkelin, sekä EU:n virallisen maahanmuuttolinjan merkittäväksi vastavoimaksi ja sitä kautta jonkinlaiseksi EU:n maahanmuuttokriittisen siiven mielipidejohtajaksi.