Kokeneiden videoneuvottelijoiden käsityksiä työelämän videoneuvotteluista

Abstract

Tiivistelmä – Abstract

Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää kokeneiden videoneuvottelijoiden käsityksiä työelämän videoneuvotteluista. Tutkielmassa pyrittiin selvittämään, millaisia koettuja eroja videoneuvottelussa ja kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa on ja millaisia koettuja haasteita videoneuvottelun vuorovaikutukseen liitetään. Tutkielman tavoitteena oli lisätä ja syventää ymmärrystä siitä, millaisia käsityksiä videoneuvottelijat itse liittävät työelämän videoneuvotteluihin ja miten videoneuvottelun vuorovaikutusta voitaisiin kehittää.

Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastatteluaineistoa varten haastateltiin yhdeksää kokenutta videoneuvottelijaa. Heistä viisi työskenteli samassa organisaatiossa ja heitä haastateltiin ryhmähaastatteluna. Neljä haastateltavaa työskenteli eri organisaatioissa ja heitä haastateltiin yksilöhaastatteluina. Haastatteluaineisto tiivistettiin ja järjestettiin tutkimuskysymysten mukaisesti teoreettinen viitekehys huomioiden. Aineisto analysoitiin teemoitellen ja teoreettiseen viitekehykseen verraten.

Tutkielmassa saatiin selville, että videoneuvottelu nähdään monipuolisena viestintävälineenä, mutta vuorovaikutustilanteena sitä kuvataan kankeaksi, strukturoiduksi ja vähemmän spontaaniksi verrattuna kasvokkaisviestintätilanteeseen. Videoneuvottelun vuorovaikutus koetaan asiakeskeiseksi. Videoneuvottelulla voidaan saavuttaa sosiaalista läsnäoloa ja vuorovaikutussuhteet voivat sen välityksellä kehittyä mutta hitaammin kuin kasvokkain.

Tulosten perusteella näyttää siltä, että yksilön mieltymyksillä ja ominaisuuksilla on vaikutusta siihen, miten videoneuvottelun vuorovaikutukseen suhtaudutaan. Käsitykset relationaalisesta viestinnästä videoneuvottelussa ovat ristiriitaisia kuten myös käsitykset videokuvan merkityksestä vuorovaikutuksen onnistumiselle.

Tutkielma osoittaa, että organisaatioissa tulisi käydä enemmän keskustelua siitä, miten ja millaisiin tarkoituksiin videoneuvottelua käytetään sekä sopia yhteiset toimintatavat videoneuvotteluun. Tämän tutkielman tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa videoneuvotteluosaamiseen liittyvää puheviestinnän koulutusta.