Toiminnanohjauksen yhteys elämänlaatuun

Abstract

Toiminnanohjaus on osa kognitiivisia toimintoja. Se koostuu kyvyistä suunnitella ja toteuttaa tavoitteellista toimintaa sekä arvioida toiminnan tuloksellisuutta. Toiminnanohjauksen häiriötön toiminta on edellytys itsenäiselle elämälle. Hyvä elämänlaatu on sekä tärkeää jokaiselle meistä että eräs kansanterveydellisistä tavoitteista. Ikääntyvien henkilöiden toiminnanohjauksen yhteyttä elämänlaatuun on tutkittu vähän. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko toiminnanohjaus yhteydessä elämänlaatuun itsenäisesti asuvilla iäkkäillä ihmisillä ja, että selittävätkö ikä, liikkumiskyky, sosioekonomiset tekijät, sairastavuus ja fyysinen aktiivisuus tätä yhteyttä.

Tutkimus on osa Kuulo, huomiokyky ja hyvinvointi -tutkimusta, johon osallistui 169 76–91-vuotiasta henkilöä. Heistä 157 oli mukana tämän tutkimuksen analyysissä. Elämänlaatua arvioitiin WHOQOL-BREF-mittarilla ja toiminnanohjausta Trail Making -testillä (TMT). Muistia tutkittiin Mini-Mental State Examination -testillä (MMSE). Tilastollisina menetelminä käytettiin frekvenssijakaumien tarkastelua, Kruskall-Wallisin -testiä, ristiintaulukointia ja χ2-testiä. Toiminnanohjauksen ja elämänlaadun yhteyttä analysoitiin yksisuuntaisella varianssianalyysillä ja yleisellä lineaarisella mallilla. Malli vakioitiin iällä ja alaraajojen fyysistä toimintakykyä mittaavan Short Physical Performance Battery -testin (SPPB) pistemäärällä.

Tutkittavien keski-ikä oli 82,3 vuotta ja 63 % oli naisia. MMSE-testin pistemäärän keskiarvo oli 26 (SE 0.21) ja 19 % sai testissä vähemmän kuin 24 pistettä. Elämänlaatu oli sitä parempi mitä parempi oli toiminnanohjaus (p=0.022). Yhteyttä selittivät alaraajojen toimintakyvyn ja iän erot. Korkea ikä ja huono alaraajojen toimintakyky olivat yleisempiä henkilöillä, joilla oli sekä heikentynyt toiminnanohjaus että matala elämänlaatu verrattuna henkilöihin, joilla toiminnanohjaus ja elämänlaatu olivat parempia.

Tutkimus tuotti uutta tietoa toiminnanohjauksen ja elämänlaadun yhteyksistä ikääntyvässä väestössä. Aiemmat tutkimukset, jotka ovat koskeneet paljolti kroonisiin sairauksiin sairastuneiden ja muistisairauden eri vaiheissa olevia kliinisiä otoksia, eivät ole havainneet yhteyttä kognitiivisen kyvyn ja elämänlaadun välillä. Muistitoimintojen heikkeneminen saattaa alentaa kykyä arvioida elämänlaatua luotettavasti. Tässä tutkimuksessa, jossa osallistujien muisti oli parempi, havaittiin yhteys toiminnanohjauksen ja elämänlaadun välillä. Ikääntyvien ihmisten kognitiivisen ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitäminen saattaa parantaa elämänlaatua, joskin ilmiöiden ajallinen järjestys jää avoimeksi tämän tutkimuksen perusteella.

Executive functions are a set of cognitive processes, which are essential for independent behavior. A good quality of life is important to both, individuals and society. The purpose of this study was to investigate the association between executive functions and quality of life among community-dwelling older people and the effect of age, mobility, socioeconomic factors, number of chronic diseases and physical activity on this association.

The study is part of the Hearing, cognition and well-being -study. 169 persons aged 76–91 participated in the study. The data of this thesis consist 157 persons. Quality of Life was assessed with the The World Health Organization Quality of Life-Bref (WHOQOL-BREF) instrument. Executive functions were assessed with The Trail Making Test. Cognitive functions were measured with Mini-Mental State examination test (MMSE). Data were analyzed by computing frequencies, Kruskall-Wallis -test, cross tabulations, χ2-test and One-way Anova. General Linear Model was used to investigate the association between executive functions and quality of life. Age and physical functioning were used as covariates.

The mean age of the participants was 82,3 years and 63 % were female. The mean MMSE score was 26 (SE 0.21) and 19 % had less than 24 points. Analysis showed a significant association between executive functions and quality of life (p=0.022). The better executive function level, the better quality of life. Those, who had worse level of executive functions and quality of life, were older (p=0.005), had lower physical functioning (p= 0.003) and lower level of cognitive function (p<0.001) than those, whose executive function level and quality of life were higher.

This study provided new knowledge on association between executive functions and quality of life among community-dwelling older people. Previous studies have mainly been clinical trials focused on people with chronic illnesses and in different cognitive stages. Association between cognitive function and quality of life have not been found in these previous studies. Declines in cognitive functions might decrease the ability to reliably assess quality of life. In this study association was found. Maintaining the cognitive and physical functions might improve quality of life among older people.