Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorSuni, Minna
dc.contributor.authorKinnunen, Emmilotta
dc.date.accessioned2017-04-19T12:45:14Z
dc.date.available2017-04-19T12:45:14Z
dc.date.issued2017
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1695185
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/53628
dc.description.abstractMaisterintutkielmassani tarkastelen neuvolan kielikysymyksiä. Aihetta on tutkittu hyvin vähän, vaikka terveydenhoitajat kohtaavatkin työssään monenlaisia kielikysymyksiä etenkin maahanmuuttajataustaisia asiakkaita kohdatessaan. Tutkimuksissa on keskusteltu paljon työelämän kielivaatimuksista. Terveydenhoitajan täytyy arvioida oman kielitaitonsa lisäksi asiakkaan kielitaidon riittämistä mm. tulkkaustarvetta pohtiessaan. Yksi keskeinen terveydenhoitajan tehtävä on arvioida lapsen kielenkehitystä ja antaa ohjeita lapsen suotuisan kehityksen edistämiseksi. Tässä tutkielmassa selvitetään, minkälaisia kielellisiä haasteita terveydenhoitajaopiskelijat ovat havainneet neuvolatyössä maahanmuuttaja-asiakkaita kohdatessaan ja miten näitä haasteita on pyritty ratkaisemaan harjoittelujaksojen aikana. Tähän liittyen kartoitetaan osapuolten kokemuksia kasvokkaisen ja kirjallisen vuorovaikutuksen sujumisesta. Lisäksi tarkastellaan, minkälaisia haasteita ja käytänteitä liittyy monikielisessä ympäristössä elävän lapsen kielenkehityksen arvioimiseen ja tukemiseen sekä minkälaisia käsityksiä terveydenhoitajaopiskelijoilla ja neuvolan asiakkailla on monikielisyydestä ja sen tukemisesta. Tarkastelun kohteena on myös, miten neuvolatyön kielelliset ja monikulttuurisuuteen liittyvät vaatimukset näkyvät terveydenhoitajien opinnoissa. Tutkimus on laadullinen, ja teemahaastatteluilla haastatellaan viittä eri henkilöä: kahta terveydenhoitajaopiskelijaa, kahta maahanmuuttajataustaista äitiä ja terveydenhoitajaopiskelijoiden opettajaa. Aineistoa analysoidaan sisällönanalyysin keinoin. Tutkimus pohjautuu teoriaan kielikäsityksistä, monikielisyydestä ja lapsen kielenkehityksestä. Kieliasiantuntijat perustavat yleensä käsityksensä dialogiseen ajatteluun, jossa kieli nähdään vuorovaikutuksena, ajassa ja paikassa mukautuvana ilmiönä sekä heteroglossiana. Monikielisyyden tutkimuksessa nostetaan esille kielen arvo esimerkiksi kulttuurin, identiteetin ja perhesiteiden kannalta. Lapsi voi oppia useita kieliä yhtäaikaisesti. Haastatteluiden perusteella asiakkaalta ja terveydenhoitajalta vaaditaan erityistä keskittymistä vuorovaikutustilanteessa kielieroista johtuen. Kommunikoiminen ei aina ole helppoa, mistä voi seurata mm. väärinymmärryksiä ja toimijuuden rajoittumista. Myös tulkin käyttöön liittyy monia vuorovaikutuksellisia ja ajankäytöllisiä haasteita. Terveydenhoitajat eivät myöskään aina onnistu asiakkaan kielitaidon riittävyyden arvioimisessa. Kirjallista materiaalia on huonosti saatavilla eri kielillä, eikä aina löydy järkeviä tapoja hyödyntää suomenkielisiä materiaaleja. Haastateltavien käsitykset kielistä vaihtelevat. Osasta haastatteluista nousee esille hieman monologissävytteinen näkemys, joka voi johtaa vahingollisiin ratkaisuihin perheen kielipolitiikan kannalta: vanhemmat eivät esimerkiksi puhu lapsilleen äidinkieltään. Toisista haastatteluista nousee esille dialogissävytteisempi käsitys, joka taas voi johtaa positiivisiin ratkaisuihin perheiden elämässä: kielten suojelemiseksi toimitaan ja perheessä pidetään yllä sekä omaa kielirepertoaaria että valtaväestön kieliä. Haastatteluiden perusteella opinnoissa ei välttämättä käsitellä monikulttuurisuutta, monikielisyyttä ja maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden asioita juuri lainkaan. Tästä seuraa, että terveydenhoitajien käsitykset monikielisyydestä ovat sattumanvaraisia eikä myöskään tietoa monikielisen lapsen kielenkehityksen arvioimisesta välttämättä ole. Toisaalta laadukkaita tapoja arvioida monikielisen lapsen kielenkehitystä ei vielä ole riittävästi olemassa, vaan tutkimusta monikielisen kielenkehityksen arvioinnin ja tukemisen edistämiseksi tarvitaan lisää. Lisäksi terveydenhoitajat tarvitsevat lisää koulutusta monikielisyyteen, monikulttuurisuuteen ja tulkin käyttöön liittyen. Myös materiaalien kääntäminen muille kielille on yksi mahdollisuus kehittää terveydenhuollon asiakkaiden parempaa hoitoa.fi
dc.format.extent1 verkkoaineisto (124 sivua)
dc.language.isofin
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.otherMonikielisyys
dc.subject.otherkielellinen kehitys
dc.subject.othertulkkipalvelut
dc.subject.otherlapsiperheet
dc.subject.otherkielipolitiikka
dc.subject.otherneuvolat
dc.subject.otherterveydenhoitajat
dc.titleKielelliset haasteet ja käytänteet monikielistyvässä neuvolatyössä
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201704192020
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosKieli- ja viestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Language and Communication Studiesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineSuomen kielifi
dc.contributor.oppiaineFinnishen
dc.date.updated2017-04-19T12:45:14Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi309
dc.subject.ysomonikielisyys
dc.subject.ysokielellinen kehitys
dc.subject.ysotulkkipalvelut
dc.subject.ysolapsiperheet
dc.subject.ysokielipolitiikka
dc.subject.ysoneuvolat
dc.subject.ysoterveydenhoitajat


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot