Tämä maisterintutkielma käsittelee suomalaisten jalkapallokannattajien toisistaan käyttämiä nimityksiä ja niiden semanttista prosodiaa. Tutkimusaineisto on kerätty Suomen aktiivisimmalta jalkapallokannattajien keskustelupalstalta, FutisForum2:lta. Tutkimukseen on kerätty kesäkuun 2006 ja marraskuun 2015 väliseltä ajalta kaikki viestit kahdesta keskusteluketjusta, joiden otsikot ovat ”Merkkejä suomalaisen futiskulttuurin noususta?” ja ”Merkkejä suomalaisen futiskulttuurin laskusta?”.
Kyseessä on korpuslingvistinen tutkimus, joten aineiston analyysi on toteutettu korpustutkimukselle tyypillisin metodein. Teoreettinen viitekehys keskittyy semanttisen prosodian ympärille, mutta myös keskeisimpiä kontekstuaalisen semantiikan käsitteitä avataan teorialuvussa. Korpus on laajuudeltaan noin 300 000 saneen kokoinen ja se koostuu vajaasta 14 000 viestistä. Tästä tekstimassasta on seulottu analysoitavaksi noin 100 erilaista jalkapallokannattajaan viittaavaa nimitystä, joilla on yhteensä vajaat
2000 esiintymää. Nimitykset on jaoteltu seitsemään ryhmään niiden tarkoitteen ja affektiivisuuden perusteella. Nimitysten semanttista prosodiaa on analysoitu tarkastelemalla noin viittätoista sanaa nimitysesiintymien molemmin puolin Wordsmith 6 -ohjelmalla.
Keskeisissä tutkimustuloksissa huomataan, että suurimmalla osalla – noin puolella – esiintymistä on neutraali semanttinen prosodia. Negatiivista semanttista prosodiaa on seuraavaksi eniten ja vähiten on positiivisia esiintymiä. Kaikkein frekventeimmät nimitykset ovat tavanomaisia kannattajiin viittaavia ilmauksia, kuten kannattaja tai fani. Yleisimpien nimitysten joukkoon mahtuu kuitenkin myös pejoratiivisia ilmauksia ja haukkumasanoja, kuten mieshuora tai juntti. Positiivinen prosodia ei keskity yhtä selvästi tiettyjen nimitysten ympärille vaan jakaantuu tasaisemmin eri nimitysten kesken. Semanttiselta prosodialtaan positiivisimpia nimityksiä ovat kannattaja ja erilaiset kannattajaryhmään viittaavat nimitykset, kuten faniryhmä, faniporukka ja kannattajaryhmä.
Positiiviseen prosodiaan liitetään muun muassa sellaisia piirteitä kuin hyvän tunnelman luominen ottelutapahtumissa ja ylipäätään jalkapallokulttuurin edistäminen erilaisin toimin. Lisäksi positiivisen prosodian esiintymissä jalkapallokannattajia luonnehditaan muun muassa adjektiivein hieno ja laadukas. Samoin arvostetaan kannattajien vaivannäköä ja sitoutuneisuutta esimerkiksi erilaisten kannatuskoreografioiden suunnittelussa. Kielteisessä ympäristössä sen sijaan esiintyy yleisimmin kaikenlainen ei-arvostettuna ja huonona koettu käytös. Samoin tietämättömyys jalkapallosta (esimerkiksi sääntöihin liittyen) koetaan negatiivisena. Kielteisenä nähdään myös ”kannattamattomuus”, joka konkretisoituu esimerkiksi vaisuna tunnelmana tai vähäisinä yleisömäärinä.
...
