Sanomattakin on selvä : Kansallinen Kokoomus rp:n puheenjohtajan valintaprosessin demokraattisuus ja jäsenistön rooli siinä ajanjaksolla 1955-2016
TIIVISTELMÄ
SANOMATTAKIN ON SELVÄ. Kansallinen Kokoomus rp:n puheenjohtajan
valintaprosessin demokraattisuus ja jäsenistön rooli siinä ajanjaksolla 1955–2016
Toropainen, Hannele
Pro gradu-tutkielma
Valtio-oppi
Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos
Jyväskylän yliopisto
Ohjaaja: Marja Keränen
Kevät 2017
113 sivua ja 3 liitettä
Tutkimuksessa analysoin Kansallinen Kokoomus rp:n puheenjohtajavalintojen demokraattisuutta ja jäsenistön roolia niissä ajanjaksolla 1955–2016. Aineistona ovat puoluekokousasiakirjat. Puolueiden kehityksen on esitetty tapahtuneen jäsenistön kustannuksella ja vaikutusmahdollisuuksien toteutuvan lähinnä puoluekokouksessa.
Puheenjohtajavalintoihin keskittyen jaoin aineiston analyysiryhmiin: 1) äänestämättä tehdyt valinnat: vaalitoimikunnan esityksestä tehdyt ja ns. perintöprinssivalinnat sekä 2) kilpaillut valinnat: istuvan haastamiset ja uuden puheenjohtajan valinnat. Valintoihin liittyviä puheenvuoroja tai niiden puuttumista tarkastelin jäsenistön osallistumisen ja vaikutusvallan toteutumisen viitekehyksessä arvioiden Pierre Rosanvallonin (2008) heikon/passiivisen demokratian tunnusmerkistön toteutumista.
Tutkimus osoitti, että niissä valinnoissa joissa ei äänestetty, oli demokratiavajetta. Se
ilmeni hiljaisena suostumuksena tai konsensuksena, jonka yksimielisyys perustui joko julkilausumattomiin myönnytyksiin, passiivisuuteen tai välinpitämättömyyteen. Joissain valinnoissa oli myös vahvaa tyytyväisyyttä puheenjohtajaan, jolla oli näytöillä ansaittua luottamusta ja kyky luoda positiivinen tulevaisuusvisio. Se toi prosessiin demokratiapisteitä ja osoitti, että valintojen jakaminen vain demokraattisiin ja ei-demokraattisiin on liian jyrkkä. Ne valintatilanteet joissa äänestettiin, olivat tutkimuksen kriteerein tarkastellen demokraattisia, lukuun ottamatta ensimmäistä ja kahta viimeistä valintaa. Jos kuitenkin halutaan hyväksyä, että edustajien puheenvuorot voi korvata julkisuudessa käyty keskustelu ja kannatuspuheenvuorot, voi niitäkin pitää demokraattisina. Ne toivat kuitenkin julkisuuteen sisäisen areenan erimielisyydet, mitä tutkimuksen alkuvuosikymmeninä pidettiin pahimpana mahdollisena, ei-toivottavana asiana.
Demokraattisuuden jäädessä heikoksi kokousedustajat toimivat vain sääntömääräisenä
kulissina viimeistellen valinnan äänestämällä. Tätä on hankala pitää aseman huononemisena,
koska se ei ole herättänyt mainittavampaa vastustusta. Jäsenistön vähyys ja ikärakenne
suhteessa potentiaaliseen kannattajakuntaan eivät myöskään puolla painokkaamman roolin
antamista jäsenistölle tai suostumista jäsenäänestykseen puheenjohtajavalinnassa.
Kokoomuksessa on vuosikymmenten mittaan parannettu jäsenistön tasa-arvoa lisääviä ja demokraattisina pidettäviä, yleisiä vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia monin tavoin. Viime vuosikymmenen muutostyöt ovat tosin painottuneet ns. aktiivisen kansalaisen mallin suuntaan, mikä korostaa yksilön omaa aktiivisuutta. Se on ristiriidassa jäsenistön rakenteen kanssa, ja heikentää sen asemaa.
Avainsanat: puolue, kokoomus, demokratia, puoluekokous, puheenjohtaja, jäsen
...


Alternative title
Kansallinen Kokoomus rp:n puheenjohtajan valintaprosessin demokraattisuus ja jäsenistön rooli siinä ajanjaksolla 1955-2016Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [24525]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Taistelu normaalikielestä : tutkimus diskurssien välisestä kamppailusta Kansallinen Kokoomus r.p:ssa vuosina 1965-1970
Sivonen, Heikki (2011)Tutkimuksessani tarkastelen Kansallinen Kokoomus r.p:n sisäistä aatekamppailua vuosina 1965– 1970. Tutkin miten uudistusta tehtiin, ja mitä muutoksentekijöiden tavoitteet edustivat suhteessa koko muutosprosessiin. Näitä ... -
Sata vuotta aatetta : Kokoomuksen periaateohjelmissa tapahtunut aatteellinen muutos vuosien 1918—2018 välillä
Tarkiainen, Essi (2019)Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella Kokoomuksen periaateohjelmissa tapahtunutta aatteellista muutosta. Tutkimuksen aineistona toimii yhteensä yhdeksän kappaletta kokoomuksen periaateohjelmaa, jotka on kirjoitettu ... -
Päämäärät liikkeessä : puolueohjelmien kirjoittamisen muuttuvat merkitykset Suomessa 1950-luvulta 1990-luvulle
Aarnio, Eeva (Jyväskylän yliopisto, 1998) -
Hyvinvointivaltiokansalaisuusdiskurssit neljän suurimman puolueen eduskuntavaaliohjelmissa 1991-2019
Karjalainen, Anne-Maria; Pietilä, Ilkka; Ukkonen-Mikkola, Tuulikki (Valtiotieteellinen yhdistys, 2020)Tutkimuksen tavoitteena on tehdä näkyväksi millaisia ideologisia valintoja Suomen neljä suurinta puoluetta ovat tehneet eduskuntavaaliohjelmissaan suhteessa hyvinvointivaltiokansalaisuusdiskursseihin 1991 vuodesta alkaen. ... -
Poliittinen puhe kansalaisuudesta on usein puhetta palvelujärjestelmästä
Karjalainen, Anne-Maria; Pietilä, Ilkka; Ukkonen-Mikkola, Tuulikki (Valtiotieteellinen yhdistys, 2021)Kansalaisuuden käsitteellä on tehty politiikkaa suomalaisten puolueiden ohjelmissa jo 1800-1900-lukujen taitteesta alkaen. Eduskuntavaaliohjelmat ovat yksi areena, jossa puolueet määrittelevät neljän vuoden välein ...