Matematiikan minäpystyvyyden yhteys yhteen- ja vähennyslaskutaidon kehitykseen 2.-5. luokan oppilailla

Sujuva laskutaito on tärkeä arjentaito. Se luo myös pohjan korkeampien matemaattisten taitojen oppimiselle. PISA-testien yhteydessä on havaittu, että suomalaisilla oppilailla heidän minäpystyvyyskäsitys on yhteydessä matemaattiseen suoriutumiseen muita maita voimakkaammin. Minäpystyvyyden on huomattukin ennustavan matemaattista suoriutumista, jos tutkitaan taidon tasoa sillä hetkellä. Sen sijaan ei ole tutkittu minäpystyvyyden yhteyttä peruslaskutaitojen kehitykseen. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka minäpystyvyys oli yhteydessä peruslaskutaitoon ja sujuvuuden kehitykseen yhteen- ja vähennys-laskuissa 2.–5. luokkalaisilla kahdeksan kuukauden seurantajakson aikana. Lisäksi selvitettiin, oliko minäpystyvyyden ja laskemisen sujuvuuden kehityksen yhteys erilaista eri-ikäisillä oppilailla ja tytöillä tai pojilla. Tutkimusjoukon muodostivat 1344 oppilasta. Yhteen- ja vähennyslaskutaidon sujuvuutta arvioitiin aikarajoitteisilla ryhmätehtävillä, lukuvälillä 0-20. Minäpystyvyyttä testattiin kyselylomakkeella, jossa lapsi vastasi annettuihin väittämiin 7-asteisella Likertin asteikolla. Tutkielman tuloksena huomattiin, että matematiikan minäpystyvyys oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä peruslaskutaidon tasoon kaikilla ikä-luokilla. Sen lisäksi havaittiin, että tytöillä minäpystyvyyden yhteys peruslaskutaitoon oli vahvempi kuin pojilla. Sen sijaan laskutaidon kehitykseen löydettiin heikko yhteys vain neljännen luokan yhteenlaskukehityksen osalta. Muuten merkitsevää yhteyttä ei löydetty minäpystyvyyden ja peruslaskutaidon kehityksen väliltä eri-ikäisillä lapsilla, eikä eri sukupuolilla. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tutkielman valossa minäpystyvyyden yhteys peruslaskutaidon tasoon on selvä, mutta yhteys laskutaidon kehitykseen on vain hyvin heikko tai sitä ei ole. Minäpystyvyyden ja taitotason yhteyden osalta tutkielman tulokset ovat linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Aiemmat tutkimukset ovat lähinnä poikkileikkaustutkimuksia, eikä minäpystyvyyden ja peruslaskutaitojen kehityksen yhteyttä ole tutkittu. Jatkossa tutki-musta tarvittaisiin selvittämään, onko minäpystyvyyden yhteys peruslaskutaidon kehitykseen erilaista heikoilla laskijoilla tai vahvoilla laskijoilla.