Isovanhemmat lastensa perheiden tukena

Tutkimuksen aiheena on isovanhemmuuden kokeminen erityisesti perheiden tukijana. Perheiden lähiverkostojen jäseninä ja ylläpitäjinä sekä perheiden haasteisiin ja avuntarpeisiin vastaajina isovanhemmat ovat tärkeässä asemassa lapsiperheiden elämässä. Nykyperheet kokevat usein monenlaisia haasteita, jotka johtuvat muun muassa epävarmasta työllisyystilanteesta, avioeroista, uusperhekuvioista, toimeentulo-ongelmista ja vanhemman uupumuksesta. Tutkimuskysymyksinä ovat perheiden haasteet ajassa isovanhempien kokemina, sekä millaisia isovanhemmuuden kategorian selontekojen luokkia aineistosta on löydettävissä isovanhemmuuden haasteisiin vastaamisessa. Tutkimuksen viitekehyksenä ovat kriittinen perhetutkimus ja ikätutkimus. Kriittinen perhetutkimus liittyy luontevasti nykyperheiden tilanteeseen, jossa ihmissuhdekuviot ovat usein muuttuvia. Perhe voi muotoutua uudelleen jopa useampaan kertaan vanhemman eron, uuden parisuhteen ja uusperheen lasten myötä. Myös työura on usealla vanhemmalla nykyisin katkonainen, toisaalta työura on usein vanhemmille tärkeä. Kriittinen perhetutkimus tarkastelee perhettä ja työtä elämänkokonaisuutena, ei erillisinä osa-alueina, joten se soveltuu hyvin myös työelämän tarkasteluun. Tutkimusaineiston tarinoiden kirjoittajista osa on jo eläkkeellä, osa vielä työelämässä. Ikätutkimuksen avulla on mahdollista valottaa isovanhempien elämänkaarta ja -tilannetta, heidän tyytyväisyyttään elämäänsä ja kohtaamiaan haasteita. Tutkimusaineisto on fsd.uta.fi:n FSD2815 Isovanhemmuuden uudet haasteet -kirjoituskilpailu 2009. Koska tutkimusaineisto koostuu tarinoista, lähestymistapa aineistoon on narratiivinen. Tutkimusmenetelminä ovat sisällönanalyysi ja kategoria-analyysi. Isovanhemmat kokevat perheillä olevan haasteita enemmän kuin aikaisempina vuosikymmeninä. Eniten isovanhemmat tuovat esille vanhempien kohtaamia haasteita kuten turvaverkostojen puutteen, jaksamisen haasteet, työuran katkonaisuuden, taloudelliset ongelmat ja kypsymättömyyden vanhemmaksi. Lastenlasten haasteina useimmin mainittuja ovat muun muassa vanhempien ero, juurettomuus ja lapsuuden huolettomuuden katoaminen. Isovanhemmat tuovat perheiden haasteina esille myös ihmissuhdeongelmat, kontaktien ylläpidon heikkouden ja arvojen muutoksen. Isovanhemmuuden kategorian selonteoista hahmottui neljä ryhmää, isovanhemmuuden tyyppiä, perheiden haasteisiin vastaamisessa. Nimesin nämä selontekojen ryhmät seuraavasti: auttava, sopeutuva, arvioiva ja luova isovanhemmuus. Isovanhemmat toimivat paljon lapsiperheiden tukena kohdaten välillä vaativiakin haasteita. Isovanhemmat ovat voimavara, ja heidän kokemusasiantuntijuuttaan perheiden tilanteesta ja näkemystään lasten elämää rakentavista tukitoimista voisi hyödyntää enemmänkin kuin aikaisemmin. Kertomuksista välittyy myös, että isovanhemmat ovat usein aika yksin perheen tukijoina, joten he saattaisivat hyötyä esimerkiksi tukiryhmistä.