Masennusoireiden ja terveyspalvelujen käytön välinen yhteys : FIN-D2D-väestötutkimus

Abstract

Masennus on kansainvälisesti yksi merkittävimmistä toimintakykyä heikentävistä sairauksista. Masennusoireet lisäävät merkittävästi riskiä sairastua masennukseen. Ainoastaan vähemmistön masennuksesta kärsivistä on todettu hakevan apua sairauteen ja hoitoa haetaan sitä todennäköisemmin, mitä vaikeampi ja pitkäkestoisempi masennustila on, ja mitä suurempi siihen liittyvä koettu toimintakyvyn heikkeneminen on. Tämän poikkileikkaustutkimuksen tarkoituksena oli selvittää masennusoireiden yhteyttä terveyspalvelujen käyttöön. Lisäksi haluttiin selvittää, mitä terveyspalveluita käyttö kuormittaa ja mitkä taustatekijät ovat yhteydessä terveyspalvelujen käyttöön.

Kolmen eri sairaanhoitopiirin alueilta kerätystä otoksesta 2745 iältään 45- 74-vuotiasta henkilöä osallistui tutkimukseen Suomessa. Masennusoireita mitattiin Beck depressiokyselyllä (BDI-21) ja masennusoireiden raja-arvoksi määritettiin ≥10 pistettä. Terveyspalvelujen käyttöä mitattiin itse ilmoitettuina lääkärin ja hoitajan vastaanottokäynteinä sekä sairaalassa vietettyjen päivien lukumääränä kuluneen 12 kuukauden aikana. Masennusoireiden ja terveyspalvelujen käytön välistä yhteyttä testattiin riippumattomien muuttujien t-testillä. Lisäksi binäärisen logistisen regressioanalyysin avulla selvitettiin terveyspalvelujen käyttöön yhteydessä olevia tekijöitä.

Masennusoireiden esiintyvyys aineistossa oli 15 %. Masennusoireisista henkilöistä 95 % (n=394) ja henkilöistä, joilla ei todettu masennusoireita 86 % (n=2008) käytti terveyspalveluita kuluneen 12 kk aikana (p=0.001). Masennusoireiset käyttivät vuositasolla keskimäärin 8.6 (SD10.4) kertaa terveyspalveluita, kun oireettomalla väestöllä käyntejä oli 4.7 (SD6.4) (p=0.001). Terveyspalvelujen käyttö kohdistui useimmin lääkärinpalveluihin sekä masennusoireisilla että oireettomilla. Terveyspalvelujen käytön todennäköisyyttä lisäsivät masennusoireet (OR 1.894), korkeampi ikä (OR 0.978), naissukupuoli (OR 0.707), kohtalainen tulotaso (OR 0.678), alhainen liikunta-aktiivisuus (OR 1.316), muut krooniset sairaudet kuten sydänsairaudet (OR 3.98), tuki- ja liikuntaelinsairaudet (OR3.1), syöpä (OR 5.01), diabetes (OR 5.6) sekä keuhkosairaudet (OR 4.02).

Tulokset osoittavat, että masennusoireet ovat yhteydessä lisääntyneeseen terveys-palvelujen käyttöön. Jatkossa olisi tärkeää tutkia syitä, joiden vuoksi masennusoireista kärsivät henkilöt hakeutuvat terveyspalvelujen pariin ja tehdä aikaisen vaiheen oireseulonnasta terveydenhuoltoon rutiinitoimenpide, jotta masennusoireisiin pystyttäisiin puuttumaan jo ennen masennuksen puhkeamista. Lisää tutkimuksia kaivataan siitä, voisiko hoitajien ja fysioterapeuttien suoravastaanottotoiminnan lisäämisellä vähentää lääkärin palveluihin syntyvää painetta.

Depression is one of the leading causes of disability. Depressive symptoms increase a risk for depression. However, only the minority of the depressive patients seek for help. The purpose of this Thesis was to study an association between depressive symptoms and the health care service use and further, to find out which services are loaded and variables associated with use of health care.

All together 2745 people aged 45-74 from three different health regions conducted in the study in Finland. Depressive symptoms were measured with BDI-21- questionnaire with the cutoff point ≥10. Health care utilization was measured by questionnaire asking the number of visits to doctor or nurse during last 12 months. The association between depressive symptoms and health care utilization was tested with dependent variables t-test. In addition, a binary logistic regression analysis was made to examine factors associated with the use of health care.

The prevalence of depressive symptoms was 15 %. The results showed that 95 % (n=394) of people with depressive symptoms and 86 % (n=2008) of the population that didn't have depressive symptoms used health care services during last 12 months (p=0.001). Those with depressive symptoms used average 8.6 (SD10.4) times health care services annually, when usage without depressive symptomatology was average 4.7 (SD 6.4) times in last 12 months (p= 0.001). The health care utilization focuses in doctoral services in all population groups, also in population with depressive symptoms. The people with depressive symptoms used more health care services compared to other population. Depressive symptoms (OR 1.894), higher age (OR 0.978), female gender (OR 0.707), moderate income (OR 0.678) and low physical activity level (OR 1.316) other chronic diseases like heart diseases (OR 3.98), musculoskeletal disorders (OR3.1), cancer (OR 5.01), diabetes (OR 5.6) and respiratory diseases (OR 4.02) increases the odds for health care utilization. In conclusion, according to the results of this study depressive symptoms is associated with increased use of health care services, especially doctoral services. In future it would be significant to study the causes that drive those with depressive symptoms to use health care services, and to make an early-stage screening sys-tems a routine in health care system to interfere the depressive symptoms before developing into a depressive disorder. More research need to be done evaluating weather extending a straight reception system for nurses and physiotherapists could be a conclusion to decrease the burden of the doctoral services. Also more research needs to be done about psychophysical physiotherapy as an early-stage treatment for those with depressive symptoms.