Masennusoireiden ja terveyspalvelujen käytön välinen yhteys : FIN-D2D-väestötutkimus

Masennus on kansainvälisesti yksi merkittävimmistä toimintakykyä heikentävistä sairauksista. Masennusoireet lisäävät merkittävästi riskiä sairastua masennukseen. Ainoastaan vähemmistön masennuksesta kärsivistä on todettu hakevan apua sairauteen ja hoitoa haetaan sitä todennäköisemmin, mitä vaikeampi ja pitkäkestoisempi masennustila on, ja mitä suurempi siihen liittyvä koettu toimintakyvyn heikkeneminen on. Tämän poikkileikkaustutkimuksen tarkoituksena oli selvittää masennusoireiden yhteyttä terveyspalvelujen käyttöön. Lisäksi haluttiin selvittää, mitä terveyspalveluita käyttö kuormittaa ja mitkä taustatekijät ovat yhteydessä terveyspalvelujen käyttöön. Kolmen eri sairaanhoitopiirin alueilta kerätystä otoksesta 2745 iältään 45- 74-vuotiasta henkilöä osallistui tutkimukseen Suomessa. Masennusoireita mitattiin Beck depressiokyselyllä (BDI-21) ja masennusoireiden raja-arvoksi määritettiin ≥10 pistettä. Terveyspalvelujen käyttöä mitattiin itse ilmoitettuina lääkärin ja hoitajan vastaanottokäynteinä sekä sairaalassa vietettyjen päivien lukumääränä kuluneen 12 kuukauden aikana. Masennusoireiden ja terveyspalvelujen käytön välistä yhteyttä testattiin riippumattomien muuttujien t-testillä. Lisäksi binäärisen logistisen regressioanalyysin avulla selvitettiin terveyspalvelujen käyttöön yhteydessä olevia tekijöitä. Masennusoireiden esiintyvyys aineistossa oli 15 %. Masennusoireisista henkilöistä 95 % (n=394) ja henkilöistä, joilla ei todettu masennusoireita 86 % (n=2008) käytti terveyspalveluita kuluneen 12 kk aikana (p=0.001). Masennusoireiset käyttivät vuositasolla keskimäärin 8.6 (SD10.4) kertaa terveyspalveluita, kun oireettomalla väestöllä käyntejä oli 4.7 (SD6.4) (p=0.001). Terveyspalvelujen käyttö kohdistui useimmin lääkärinpalveluihin sekä masennusoireisilla että oireettomilla. Terveyspalvelujen käytön todennäköisyyttä lisäsivät masennusoireet (OR 1.894), korkeampi ikä (OR 0.978), naissukupuoli (OR 0.707), kohtalainen tulotaso (OR 0.678), alhainen liikunta-aktiivisuus (OR 1.316), muut krooniset sairaudet kuten sydänsairaudet (OR 3.98), tuki- ja liikuntaelinsairaudet (OR3.1), syöpä (OR 5.01), diabetes (OR 5.6) sekä keuhkosairaudet (OR 4.02). Tulokset osoittavat, että masennusoireet ovat yhteydessä lisääntyneeseen terveys-palvelujen käyttöön. Jatkossa olisi tärkeää tutkia syitä, joiden vuoksi masennusoireista kärsivät henkilöt hakeutuvat terveyspalvelujen pariin ja tehdä aikaisen vaiheen oireseulonnasta terveydenhuoltoon rutiinitoimenpide, jotta masennusoireisiin pystyttäisiin puuttumaan jo ennen masennuksen puhkeamista. Lisää tutkimuksia kaivataan siitä, voisiko hoitajien ja fysioterapeuttien suoravastaanottotoiminnan lisäämisellä vähentää lääkärin palveluihin syntyvää painetta.