Vähän ja paljon vapaa-ajan liikuntaa harrastavien aikuisten liikuntamotivaatio

Abstract
Tämän pro gradu –tutkielman tarkoituksena oli selvittää vähän ja paljon vapaa-ajan liikuntaa harrastavien aikuisten naisten ja miesten eroavaisuuksia liikuntamotivaatiossa. Tutkimuksessa käytettiin vuonna 2007 kerättyä Liikuntakeskus Pajulahden vapaa-aika- ja yrityspalvelutuotteisiin osallistuvien aikuisten liikuntamotiivit ja käyttökokemukset – kyselyaineistoa. Aineisto kerättiin Liikuntakeskus Pajulahden perheliikuntakurssien osallistujilta nimettömänä kyselylomakkeena kurssin aikana. Tutkimukseen osallistuneet olivat 18–79-vuotiaita ja kyselyyn vastasi yhteensä 288 henkilöä. Kerätty aineisto analysoitiin SPSS-ohjelman avulla. Summamuuttujien välisiä yhteyksiä analysoitiin Pearsonin korrelaatiokertoimien avulla ja vähän ja paljon liikkuvien ryhmien välisiä keskiarvoeroja Ttestillä. Lisäksi varianssianalyysia käytettiin vastausten keskiarvojen erojen vertailuun. Tutkimuksen tuloksen perusteella vähän ja paljon liikkuvia motivoivat samat asiat liikunnassa. Liikunnan harrastamisen määrä korreloi motivaatiotekijöiden keskiarvon suuruuteen. Muiden odotukset oli ainut aladimensio, joka nousi keskiarvoltaan vähän liikkuvilla hieman korkeammalle kuin paljon liikkuvilla. Vähiten motivoi paljon liikkuvia muiden odotukset ja vähän liikkuvia minäorientaatio. Sukupuolella ei havaittu olevan merkittävää vaikutusta, siihen mikä ihmisiä motivoi. Pieni eroavaisuus oli naisten ja miesten välillä ulkonäön kohdalla, joka motivoi naisia enemmän. Muuten molempia sukupuolia motivoivat samat tekijät. Naisilla keskiarvot olivat vain miehiä korkeampia. Tämän lisäksi naisilla liikunnan määrä korreloi motivaatiotekijöiden keskiarvon suuruuteen. Miehillä liikunnan harrastamisen määrän ei havaittu vaikuttavan liikuntamotivaation aladimensioiden keskiarvoihin. Sosiaaliset motiivit havaittiin olevan kaikilla ryhmillä alhaisimpia keskiarvoiltaan. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että saamani tutkimustulokset vahvistavat aikaisempia tutkimustuloksia siinä, että fyysinen hyvinvointi on ryhmästä ja taustoista riippumatta eniten liikuntaan motivoiva tekijä. Tämän lisäksi tutkimukseni tukee käsitystä siitä, että muiden odotukset nousevat vähän liikkuvilla paljon liikkuvia motivoivammaksi tekijäksi ja ulkonäkö taas naisilla miehiä merkittävämmäksi motivaattoriksi. Sukupuolen yhteydestä liikuntamotivaatioon on aiemmissa tutkimuksissa saatu ristiriitaisia tuloksia ja tämä tutkimus tukee käsitystä siitä, ettei sukupuolella ole suurta merkitystä liikuntamotivaatioon.
Main Author
Format
Theses Master thesis
Published
2017
Subjects
The permanent address of the publication
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201701161160Use this for linking
Language
Finnish
License
In CopyrightOpen Access

Share