Vähän ja paljon vapaa-ajan liikuntaa harrastavien aikuisten liikuntamotivaatio
Abstract
Tämän pro gradu –tutkielman tarkoituksena oli selvittää vähän ja paljon vapaa-ajan liikuntaa
harrastavien aikuisten naisten ja miesten eroavaisuuksia liikuntamotivaatiossa. Tutkimuksessa
käytettiin vuonna 2007 kerättyä Liikuntakeskus Pajulahden vapaa-aika- ja
yrityspalvelutuotteisiin osallistuvien aikuisten liikuntamotiivit ja käyttökokemukset –
kyselyaineistoa. Aineisto kerättiin Liikuntakeskus Pajulahden perheliikuntakurssien
osallistujilta nimettömänä kyselylomakkeena kurssin aikana. Tutkimukseen osallistuneet
olivat 18–79-vuotiaita ja kyselyyn vastasi yhteensä 288 henkilöä. Kerätty aineisto analysoitiin
SPSS-ohjelman avulla. Summamuuttujien välisiä yhteyksiä analysoitiin Pearsonin
korrelaatiokertoimien avulla ja vähän ja paljon liikkuvien ryhmien välisiä keskiarvoeroja Ttestillä.
Lisäksi varianssianalyysia käytettiin vastausten keskiarvojen erojen vertailuun.
Tutkimuksen tuloksen perusteella vähän ja paljon liikkuvia motivoivat samat asiat
liikunnassa. Liikunnan harrastamisen määrä korreloi motivaatiotekijöiden keskiarvon
suuruuteen. Muiden odotukset oli ainut aladimensio, joka nousi keskiarvoltaan vähän
liikkuvilla hieman korkeammalle kuin paljon liikkuvilla. Vähiten motivoi paljon liikkuvia
muiden odotukset ja vähän liikkuvia minäorientaatio. Sukupuolella ei havaittu olevan
merkittävää vaikutusta, siihen mikä ihmisiä motivoi. Pieni eroavaisuus oli naisten ja miesten
välillä ulkonäön kohdalla, joka motivoi naisia enemmän. Muuten molempia sukupuolia
motivoivat samat tekijät. Naisilla keskiarvot olivat vain miehiä korkeampia. Tämän lisäksi
naisilla liikunnan määrä korreloi motivaatiotekijöiden keskiarvon suuruuteen. Miehillä
liikunnan harrastamisen määrän ei havaittu vaikuttavan liikuntamotivaation aladimensioiden
keskiarvoihin. Sosiaaliset motiivit havaittiin olevan kaikilla ryhmillä alhaisimpia
keskiarvoiltaan.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että saamani tutkimustulokset vahvistavat
aikaisempia tutkimustuloksia siinä, että fyysinen hyvinvointi on ryhmästä ja taustoista
riippumatta eniten liikuntaan motivoiva tekijä. Tämän lisäksi tutkimukseni tukee käsitystä
siitä, että muiden odotukset nousevat vähän liikkuvilla paljon liikkuvia motivoivammaksi
tekijäksi ja ulkonäkö taas naisilla miehiä merkittävämmäksi motivaattoriksi. Sukupuolen
yhteydestä liikuntamotivaatioon on aiemmissa tutkimuksissa saatu ristiriitaisia tuloksia ja
tämä tutkimus tukee käsitystä siitä, ettei sukupuolella ole suurta merkitystä
liikuntamotivaatioon.
Main Author
Format
Theses
Master thesis
Published
2017
Subjects
The permanent address of the publication
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201701161160Use this for linking
Language
Finnish