Vähän ja paljon vapaa-ajan liikuntaa harrastavien aikuisten liikuntamotivaatio
Tämän pro gradu –tutkielman tarkoituksena oli selvittää vähän ja paljon vapaa-ajan liikuntaa
harrastavien aikuisten naisten ja miesten eroavaisuuksia liikuntamotivaatiossa. Tutkimuksessa
käytettiin vuonna 2007 kerättyä Liikuntakeskus Pajulahden vapaa-aika- ja
yrityspalvelutuotteisiin osallistuvien aikuisten liikuntamotiivit ja käyttökokemukset –
kyselyaineistoa. Aineisto kerättiin Liikuntakeskus Pajulahden perheliikuntakurssien
osallistujilta nimettömänä kyselylomakkeena kurssin aikana. Tutkimukseen osallistuneet
olivat 18–79-vuotiaita ja kyselyyn vastasi yhteensä 288 henkilöä. Kerätty aineisto analysoitiin
SPSS-ohjelman avulla. Summamuuttujien välisiä yhteyksiä analysoitiin Pearsonin
korrelaatiokertoimien avulla ja vähän ja paljon liikkuvien ryhmien välisiä keskiarvoeroja Ttestillä.
Lisäksi varianssianalyysia käytettiin vastausten keskiarvojen erojen vertailuun.
Tutkimuksen tuloksen perusteella vähän ja paljon liikkuvia motivoivat samat asiat
liikunnassa. Liikunnan harrastamisen määrä korreloi motivaatiotekijöiden keskiarvon
suuruuteen. Muiden odotukset oli ainut aladimensio, joka nousi keskiarvoltaan vähän
liikkuvilla hieman korkeammalle kuin paljon liikkuvilla. Vähiten motivoi paljon liikkuvia
muiden odotukset ja vähän liikkuvia minäorientaatio. Sukupuolella ei havaittu olevan
merkittävää vaikutusta, siihen mikä ihmisiä motivoi. Pieni eroavaisuus oli naisten ja miesten
välillä ulkonäön kohdalla, joka motivoi naisia enemmän. Muuten molempia sukupuolia
motivoivat samat tekijät. Naisilla keskiarvot olivat vain miehiä korkeampia. Tämän lisäksi
naisilla liikunnan määrä korreloi motivaatiotekijöiden keskiarvon suuruuteen. Miehillä
liikunnan harrastamisen määrän ei havaittu vaikuttavan liikuntamotivaation aladimensioiden
keskiarvoihin. Sosiaaliset motiivit havaittiin olevan kaikilla ryhmillä alhaisimpia
keskiarvoiltaan.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että saamani tutkimustulokset vahvistavat
aikaisempia tutkimustuloksia siinä, että fyysinen hyvinvointi on ryhmästä ja taustoista
riippumatta eniten liikuntaan motivoiva tekijä. Tämän lisäksi tutkimukseni tukee käsitystä
siitä, että muiden odotukset nousevat vähän liikkuvilla paljon liikkuvia motivoivammaksi
tekijäksi ja ulkonäkö taas naisilla miehiä merkittävämmäksi motivaattoriksi. Sukupuolen
yhteydestä liikuntamotivaatioon on aiemmissa tutkimuksissa saatu ristiriitaisia tuloksia ja
tämä tutkimus tukee käsitystä siitä, ettei sukupuolella ole suurta merkitystä
liikuntamotivaatioon.
...
The purpose of this thesis was to examine the differences in motives for leisure-time physical
activity among inactive and active adult women and men. For this research I used a data from
Liikuntakeskus Pajulahden vapaa-aika- ja yrityspalvelutuotteisiin osallistuvien aikuisten
liikuntamotiivit ja käyttökokemukset project. Totally 288 adults answered anonymously to the
questionnaire. The SPSS program was used to analyse the data.
According to the results of the research, almost all the same things motives inactive and active
adults no matter what gender they are. Amount of leisure time exercise correlated to the
amount of motivation factors averages as active adults had higher motivation than inactive
adults. Others expectations was the only item on which the inactive adults scored a little bit
higher than active adults. The least motivational factor for active adults was others
expectations and for inactive adults it was selforientation. A small different between women
and men motivation was founded. Women got higher scores in appearance as an motivational
factor. Other than that, both gender found same thing motivating them. The scores of
motivation factors were higher for women than men and men’s factors didn’t vary when
comparing inactive and active men. Social motives got the lowest scores in every group.
Conclusion of this study was that the results support previous studies in the most motivational
factors; physical health and wellbeing is the most motivating factor for all groups. In addition,
others expectation being a bit higher in inactive adults than in active adults and women
having a bit higher score in appearence than men supports previous researches. In previous
studies there have been contradictory results about genders affect to exercise motivation. This
study supports those researches saying gender doesn’t matter in most motivation factors.
...
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29124]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Jyväskylän kansalaisopiston liikuntakursseille osallistuvien aikuisten liikuntamotivaatio
Lahtonen, Aleksi (2020)Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Jyväskylän kansalaisopiston liikuntakursseille osallistuvien aikuisten liikuntamotivaatiota. Tutkimuksessa selvitettiin aikuisten vapaa-ajan liikuntamotivaatio -kyselyn (Soini, ... -
Lasten ja nuorten liikuntaa Lumijoella ja Jyväskylässä : omaehtoiseen liikuntaan kannustavat tekijät 5., 7. ja 9. luokkalaisilla
Karjula, Henri (2014)TIIVISTELMÄ Henri Karjula (2014). Lasten ja nuorten liikuntaa Lumijoella ja Jyväskylässä. Omaehtoiseen liikuntaan kannustavat tekijät 5., 7. ja 9. luokkalaisilla. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto. ... -
Motivaatiotekijöiden yhteys naisten vapaa-ajan liikunnan intensiteettiin, kestoon ja useuteen
Laukka, Satu (2021)Tässä pro gradu tutkielmassa tarkastellaan motivaatiotekijöiden yhteyttä naisten vapaa-ajan liikunnan intensiteettiin, kestoon ja useuteen. Lisäksi tarkastellaan motivaatiotekijöiden yhteyttä toisiinsa. Tutkielman teoreettinen ... -
Aikuisten liikuntakeskuskäyttäjien liikuntamotiivit : kuntosali- ja ryhmäliikuntakävijöiden liikuntamotiivien vertailu
Lampinen, Simo; Lappalainen, Antti (2013)Lampinen, Simo & Lappalainen, Antti. 2013. Aikuisten liikuntakeskuskäyttäjien liikuntamotiivit. Kuntosali- ja ryhmäliikuntakävijöiden liikuntamotiivien vertailu. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto. ... -
Oriveden yhteiskoulun 8-luokkalaisten vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus ja sen yhteys kestävyyskuntoon
Ruissalo, Kiti; Vikstedt, Heidi (2012)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää oppilaiden vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden yhteyttä kestävyyskuntoon sekä näiden yhteyttä ruutuajan käyttöön. Taustatekijöinä olivat urheiluseura-aktiivisuus sekä sukupuoli. ...