Asunto-osakeyhtiön tilintarkastus : tilintarkastajan näkökulma

Abstract

Suomalainen asunto-osakeyhtiöjärjestelmä on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen ja vain muutamissa maissa on käytössä samankaltaisia järjestelmiä. Asuntoosakeyhtiöjärjestelmän juuret yltävät aina 1800-luvulle asti, mutta rakentaminen lisääntyi erityisesti 1960-1970-luvuilla kun aluerakentaminen käynnistyi. Asuntoosakeyhtiöistä on muodostunut merkittävä asumismuoto Suomessa ja asuntoosakkeisiin sijoittuu usein myös merkittävä osuus omistajan varallisuudesta. Vaikka asuntoon sitoutuvan varallisuuden arvo on merkittävä, jää osakkeenomistajien kiinnostus talonyhtiön toimintaa ja päätöksentekoa kohtaan usein kuitenkin vähäiseksi. Asunto-osakeyhtiön hallituksen koostuessa pääasiassa maallikoista, korostuu isännöitsijän ja tilintarkastajan merkitys toiminnan lainmukaisuuden varmistajana. Huomattavan haasteen asunto-osakeyhtiöiden toiminnalle muodostavat myös rakennuskannan ikääntyminen ja korjaustarpeen jatkuva kasvaminen. Tässä tutkimuksessa selvitetään tilintarkastuksen tuomia hyötyjä asuntoosakeyhtiölle ja sen sidosryhmille. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen haastattelututkimus, jossa haastatellaan asunto-osakeyhtiöiden tilintarkastajia ja asuntoosakeyhtiöiden tarkastukseen osallistuvia tilintarkastusassistentteja. Tavoitteena on arvioida mahdollisimman perusteellisesti, mitkä tekijät vaikuttavat tilintarkastuksesta saatuun hyötyyn ja miten hyöty jakaantuu eri sidosryhmien välillä. Tutkimuksen mukaan tilintarkastuksesta hyötyvät eniten nykyiset- ja potentiaaliset osakkeenomistajat, mutta myös isännöitsijä, kirjanpitäjä ja hallitus. Vaikka osakkeenomistajien koettiin hyötyvän tilintarkastuksesta eniten, tunnistavat osakkeenomistajat usein tilintarkastuksen tuomat hyödyt kuitenkin vasta, kun tilintarkastuksen puuttumisesta seuraa ongelmia. Tilintarkastustarpeen ja tilintarkastuksen tuomien hyötyjen arviointi ei ole yksiselitteistä, vaan arviointi tulee tehdä aina tapauskohtaisesti. Tilintarkastustarvetta voidaan arvioida esimerkiksi asuntoosakeyhtiön kokoon, iän, hankkeiden ajankohtaisuuden, yhtiöjärjestyksen monimutkaisuuden, arvonlisäverovelvollisuuden haasteiden, sekä johdon osaamisen ja kyvykkyyden kautta.