50-vuotiaiden suomalaisten mielenterveys : kokonaisvaltainen näkökulma: hyvinvointi ja mielenterveyden häiriöt

Abstract

TIIVISTELMÄ

Niemijärvi, Marika. 2016. 50-vuotiaiden suomalaisten mielenterveys. Kokonaisvaltainen näkö-kulma: hyvinvointi ja mielenterveyden häiriöt. Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, Gerontologian ja kansanterveyden pro gradu -tutkielma, 41 s.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella 50-vuotiaiden suomalaisten mielenterveyttä kokonaisvaltaisesti, ottamalla huomioon sekä mielenterveyden positiiviset että negatiiviset ulottuvuudet. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytettiin amerikkalaisen tutkija Keyesin kehittämää kahden jatkumon mallia. Mallin mukaisesti tutkimuksessa tarkasteltiin positiivista mielenterveyttä kuvaavien mielenterveyden luokkien (riutumisen, kohtalaisen mielenterveyden ja kukoistamisen) sekä kokonaisvaltaista mielenterveyden tilaa kuvaavien luokkien esiintyvyyksiä tutkimusjoukossa. Lisäksi haluttiin selvittää eroavatko positiivisen mielenterveyden eri luokkiin kuuluvat tutkittavat toisistaan sekä kliinisesti todettujen mielenterveyden häiriöiden että subjektiivisesti koettujen masennusoireiden, psyykkisen oireilun ja negatiivisten tunteiden suhteen.

Tutkimuksen aineistona käytettiin Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksesta (LAKU) vuon-na 2009 kerättyä aineistoa. Tutkittavat olivat tällöin 50-vuotiaita. Tässä tutkimuksessa aineistoa hyödynnettiin elämäntilannekyselyjen, psykologisten puolistrukturoitujen haastattelujen ja niiden yhteydessä täytettyjen itsearviointilomakkeiden sekä terveystarkastuksen osalta. Tässä tutkimuksessa käytettyjen muuttujien tiedot olivat saatavilla yhteensä 215 tutkittavalta.

Positiivisen mielenterveyden esiintyvyyden osalta tutkimustulokset osoittivat, että suurimmalla osalla 50-vuotiaista suomalaisista oli kohtalainen mielenterveys (67 %). Lähes joka viidennes (20 %) riutui eli omasi matalan hyvinvoinnin tason ja vain noin joka kymmenes (13 %) kukoisti. Kokonaisvaltaisen mielenterveyden tilan esiintyvyyden osalta tutkimustulokset osoittivat, että niistä tutkittavista, joilla ei ollut kliinisesti todettuja mielenterveyden häiriöitä (65 %), suurimmalla osalla oli kohtalainen mielenterveys (43 %), vain noin joka kymmenes (11 %) kukoisti eli omasi täydellisen mielenterveyden tilan, ja lähes yhtä paljon riutui (10 %). Myös niistä tutkittavista, joilla oli jokin kliinisesti todettu mielenterveyden häiriö (35 %), suurimmalla osalla oli kohtalainen mielenterveys (24 %). Heistä vain pieni osa (2 %) kukoisti ja lähes noin joka kymmenes (9 %) riutui eli omasi täydellisen mielensairauden tason. Positiivisen mielenterveyden eri luokkiin kuuluvat tutkittavat erosivat toisistaan tilastollisesti merkitsevällä tavalla sekä kliinisesti todettujen mielenterveyden häiriöiden että subjektiivisesti koettujen masennusoireiden, psyykkisen oireilun ja negatiivisten tunteiden esiintymisen suhteen. Vähiten kliinisesti todettuja mielenterveyden häiriötä ja subjektiivisesti koettuja oireita esiintyi korkean hyvinvoinnin omaavilla,kukoistavilla tutkittavilla.

Tämän tutkimuksen tulokset tukevat Keyesin (2003, 2013) esittämää kahden jatkumon mallia ja näkemystä mielenterveydestä kokonaisvaltaisena tilana, jota tulisi tutkia ottamalla huomioon kaikki sen eri ulottuvuudet: sekä mielenterveyden häiriöiden olemassaolo tai puuttuminen että mielenterveyden positiiviset ulottuvuudet. Lisäksi tutkimuksen tulokset vahvistavat muiden tutkijoiden esittämän näkemyksen siitä, että psyykkinen pahoinvointi ja hyvinvointi eivät ole toistensa vastakohtia ja toisiaan poissulkevia ilmiöitä. Myös mielenterveyden häiriöstä kärsivä ihminen voi kokea positiivista mielenterveyttä ja vastaavasti ihminen, jolla ei ole kliinisesti todettuja mielenterveyden häiriöitä, voi arvioida hyvinvointinsa matalaksi.

Asiasanat: mielenterveys, kokonaisvaltainen näkökulma, hyvinvointi, mielenterveyden häiriöt, kahden jatkumon malli

ABSTRACT

Niemijärvi, Marika. 2016 50-year-old Finns´mental health. A holistic perspective: well-being and mental health disorders. Department of Health Sciences, University of Jyväskylä, Geron-tology and Public Health Master’s Thesis, 41 pp.

The purpose of this study was to examine the complete state of mental health of 50-year-old Finns, by taking into account both positive and negative aspects of mental health. The two-continua model, a theoretical framework proposed by the American researcher Keyes, was used. In accordance with the model, the prevalences in categories describing positive mental health (languishing, moderate mental health and flourishing) and categories describing comp-lete mental health, were observed. In addition, the purpose was to find out if the categories of positive mental health differ in terms of prevalence of diagnosed mental health disorders and subjectively experienced depressive symptoms, psychological distress and negative affectivity.

This study used the data from the Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development (LAKU), in particular the information collected in 2009. The participants were then 50 years old. This study used the data collected from life situation questionnaires, psychological semi-structured interviews, self-report inventories and health examinations. The variables used in the present study were available for 215 study participants.

With regard to prevalences of positive mental health the results showed that the majority of 50-year-old Finns had moderate mental health (67%), almost a fifth (20%) were languishing and only about one in ten (13%) flourished. With regard to prevalences of complete mental health the results showed that among the 65% of adults who did not have clinically diagnosed mental health disorders, 43% were moderately mentally healthy, only one tenth (11%) were flourishing i.e. were completely mentally healthy and almost as many were languishing (10%). Among the adults who had a clinically diagnosed mental health disorder (35%), the majority were moderately mentally healthy (24%), only few (2%) were flourishing and almost one in ten (9%) were also languishing, i.e. were completely mentally ill. The results also showed that the subjects belonging to different categories of positive mental health differed in a statistically significant manner in terms of diagnosed mental disorders and subjectively experienced depressive symptoms, psychological distress, and the presence of negative affectivity. The prevalence of disorders and subjectively experienced distress was lowest among the flourishing subjects.

The results of this study support Keyes’ two-continua model and his view of mental health as a complete state which should be studied taking into account all its different dimensions, i.e. both the presence or absence of mental health problems as well as the positive aspects of mental health. In addition, the results of the study also confirmed the view expressed by other researchers, that mental illness and mental health are not opposites and mutually exclusive phenomena. A person suffering from mental disorders can therefore also experience positive mental health and, correspondingly, a person who does not have mental disorders can have low well-being.

Keywords: mental health, holistic perspective, well-being, mental health disorders, two-continua model