Mikä kunnalle nimeksi? : etnologinen tutkimus kunnan nimen merkityksestä kuntalaisille Kouvolan kuntaliitoksen toteuttamisen aikana

Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani kunnan nimen merkitystä kunnan asukkaille. Tarkoituksenani on syventää ymmärrystä siitä, miksi kunnan nimi aiheuttaa paljon keskustelua kuntaliitoksen toteuttamisen aikana. Tutkielmaani varten keräsin Kouvolan seudun uuden kunnan nimeä käsitteleviä tekstiviestikommentteja Kouvolan Sanomien Napakat-mielipidepalstalta. Viestien analysoinnissa käytin lähilukua sekä tulkitsevaa diskurssianalyysia. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassani toimivat kuntasamaistumisen ja psykologisen omistajuuden käsitteet. Aineistosta käy ilmi, että kunnan asukkaille merkityksellisessä kunnan nimessä yhdistyvät kuntalaisten kokemukset kunnasta sekä nimen paikannettavuus niin kielellisesti, kulttuurisesti kuin maantieteellisestikin. Kuntasamaistumisen kautta kunnalle sopivaksi koettu nimi otetaan käyttöön kuntalaisten arjessa ja kuntaa kohtaan voi myöhemmin syntyä psykologisen omistajuuden tunne, jolloin kunta koetaan osaksi itseä. Mielipidepalstan nimikeskustelussa esiintyneet diskurssit jakautuivat kahteen ryhmään: ’meidän’ ja ’toisten’ välisiä rajoja rakentaviin ja ylläpitäviin sekä tunteiden ja järjen vastakkainasetteluun. Kuntaliitoksen yhteydessä jako ’meihin’ ja ’toisiin’ vahvistuu, kun kuntien poliittishallinnolliset rajat muuttuvat, mutta identiteettien tasolla rajat saattavat pysyä entisellään, jolloin ’toisen’ voidaan kokea tulevan omaan kotikuntaan. Muutokset kotikunnassa voivat herättää tunteita ja toisaalta vaatimuksia käyttää maalaisjärkeä päätöksissä. Sanomalehden mielipidepalsta tarjoaa kuntalaisille kanavan keskustella heidän arkeensa vaikuttavista muutoksista, jotka tapahtuvat kuntaliitoksen myötä, mutta joihin heillä ei ole aina mahdollisuuksia vaikuttaa itse.