Luovat ja taidelähtöiset menetelmät lastenkodin arjessa : ohjaajan ja lapsen vuorovaikutustapojen rikastaminen
Tämän tutkielman tarkoituksena on edesauttaa vuorovaikutusta rikastavien, luovien ja taidelähtöisten menetelmien käyttöä lastensuojelun sijaishuollossa, jossa tehdään monipuolisia kohtaamisen tapoja edellyttävää ihmissuhdetyötä. Tutkimuksen viitekehys rakentuu sosiaalisia piirteitä korostavista taiteen kehityssuunnista. Tutkimuksessa käsitellään muun muassa dialogisen taiteen teoriaa sekä taidelähtöiseen toimintaan liittyvää esteettistä etääntymistä ja mahdollisuuksille avointa tilaa. Tutkimus on lähtökohdiltaan laadullinen tutkimus, jonka ihmis- ja tiedonkäsitys perustuu fenomenologis-hermeneuttiseen perinteeseen. Tutkimusstrategiana on toimintatutkimus, jossa tutkimuksen osat ovat muotoutuneet aineistolähtöisesti.
Tutkimuksen kenttäjakson alussa viisi lastenkodin ohjaajaa kuvaili yksilöllisissä teemahaastatteluissa itseään, työympäristöään sekä yhtä ”osastonsa” eli kotiryhmänsä lasta. Haastattelujen pohjalta tutkija suunnitteli kyseisille ohjaajille luovia ja taidelähtöisiä menetelmiä, joihin ohjaajat tutustuivat yksilöllisissä työpajoissa. Työpajojen jälkeen ohjaajilla oli mahdollisuus 2-3 kuukauden ajan kokeilla menetelmiä valitsemiensa lasten kanssa. Kenttäjakson lopuksi ohjaajat ja tutkija pohtivat menetelmien käyttöä ryhmäkeskustelussa. Aineiston keräämisen tukena käytettiin luovia ja osallistavia tutkimuskäytäntöjä. Lasten osallistuminen tutkimukseen oli ohjaajien toiminnan kautta välillistä, eikä lapsilta kerätty tutkimustietoa. Aineiston avulla haettiin vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Millaisia vuorovaikutuksellisia piirteitä luovien ja taidelähtöisten menetelmien käyttö nosti esiin lastenkodin arjesta sekä ohjaajien ja lasten välisestä kanssakäymisestä? Mitkä seikat vaikuttavat luovien vuorovaikutustapojen vakiintumiseen lastenkodissa?
Tutkimus kuvaa lastenkodin arkea ohjaajien ja lasten kahdenkeskisen ajan näkökulmasta. Yksilöllinen kohtaaminen ja kahdenkeskinen aika aikuisen kanssa ovat lastenkodin asukkaille tärkeitä, koska lasten aiemmat kokemukset aikuisten käyttäytymisestä voivat olla moninaisia. Ohjaajat kokivat, että huomion keskittäminen yhteen lapseen on merkittävää paitsi lapselle, myös työntekijöille. Kun kommunikointiin löytyi soveltuvia tapoja ja kahdenkeskinen aika järjestyi, vuorovaikutus pääsi muotoutumaan molempia osapuolia palkitsevaksi. Tällaisessa tasa-arvoisessa kanssakäymisessä on sellaista vuorovaikutuksen esteettistä laatua, jota dialogisen taiteen teorioissa kuvaillaan. Parhaimmillaan menetelmät häivyttivät osapuolten välisiä ristiriitoja, antaen aikuiselle mahdollisuuden keskittyä lapsen toiminnan ohjaamisen ja kontrolloinnin sijasta vuorovaikutuksen rakentamiseen ja positiiviseen yhdessäoloon. Jos vuorovaikutussuhde koettiin jo ennestään toimivaksi, menetelmien käyttö oli muun muassa alleviivannut arjesta poikkeavalla tavalla lapsille ominaisia tapoja.
Tutkimus tarjosi ohjaajille uutta tietotaitoa kuunnella ja vastata lapsen tarpeisiin häntä kunnioittavin tavoin. Menetelmät myös mahdollistivat lapselle sosiaalisten taitojen harjoittelua hänelle kohdennetuin tavoin. Jos hyviksi koettuja käytäntöjä tahdotaan jatkaa ja kehittää, kahdenkeskiselle ajalle tulee luoda rakenteellista tilaa. Lastenkodin valmiiksi yhteisöllinen ilmapiiri on erinomainen alusta luovien vuorovaikutustapojen juurtumiselle osaksi yksikön arkea. Tällainen kehitys vaatii yksikön eri tasojen aktiivista tahtotilaa toiminnan vakiinnuttamiseksi.
...


Alternative title
Ohjaajan ja lapsen vuorovaikutustapojen rikastaminenKeywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [23867]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
School Bullying Through Graphic Vignettes : Developing a New Arts-Based Method to Study a Sensitive Topic
Khanolainen, Daria; Semenova, Elena (Sage Publications, 2020)The purpose of this study was to develop a new arts-based measure assessing school bullying and to test it within a pilot study involving 19 schoolchildren (mean age = 15.4; range = 1.00). The researchers designed the new ... -
Developing inclusive education policy and practice in Zanzibar : collaborative action research
Juma, Said (University of Jyväskylä, 2018)This doctoral dissertation, which consists of three interrelated sub-studies and an overarching summary, explores the inclusive education development process in Zanzibar, Tanzania. The purpose of the research is to ... -
‘Teachers see nothing’ : exploring students’ and teachers’ perspectives on school bullying with a new arts-based methodology
Khanolainen, Daria; Semenova, Elena; Magnuson, Paul (Routledge, Taylor & Francis, 2021)Even though bullying is a perennial problem, there are still significant gaps in the research. The sensitive nature of the issue prompted us to develop and test a new arts-based method – a set of incomplete, problem-focused ... -
Anchoring Belonging Through Material Practices in Participatory Arts-Based Research
Hiltunen, Kaisa; Sääskilahti, Nina; Vallius, Antti; Pöyhönen, Sari; Jäntti, Saara; Saresma, Tuija (Freie Universität Berlin, 2020)How do people understand belonging and what kinds of stances toward belonging do they take? What kind of knowledge or ways of knowing (EISNER, 2008) does artistic practice yield about belonging? We ask these questions in ... -
Learning Cultural Literacy through Creative Practices in Schools : Cultural and Multimodal Approaches to Meaning-Making
Lähdesmäki, Tuuli; Baranova, Jūratė; Ylönen, Susanne C.; Koistinen, Aino-Kaisa; Mäkinen, Katja; Juškiene, Vaiva; Zaleskiene, Irena (Palgrave Macmillan, 2022)This open access book discusses how cultural literacy can be taught and learned through creative practices. It approaches cultural literacy as a dialogic social process based on learning and gaining knowledge through ...