Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden HOJKS-tavoitteet ICF-viitekehyksessä

Tämä tutkimus pohjautui Jyväskylän yliopiston koordinoimaan Toimintakykyä edistävä ohjaus (TEO) -tutkimukseen keskittyen erityisesti Tukea tarvitsevan oppilaan toimintakykyä ja oppimista edistävä ohjaus kouluympäristössä (OTE) -osaprojektiin. Tutkimus liittyi Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Ruskiksen kehittämishankkeeseen, jonka päämääränä oli HOJKSin tavoitteiden vähentäminen, moniammatillisen yhteistyön lisääminen sekä oppilaslähtöisen työotteen vahvistaminen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden HOJKSin tavoitteiden sisältöjä ICF-luokituksen ja oppilaslähtöisyyden pohjalta tarkasteltuna kahdeksan vuoden aikana Ruskiksen erityiskoulussa. Tutkimusasetelmana oli retrospektiivinen pitkittäistutkimus. Tutkimuksen aineisto koostui Ruskiksen oppilaiden HOJKSin kolmesta keskeisestä tavoitteesta sekä HOJKSiin kuuluvan oppilaan oman osion tavoitteista lukuvuosien 2008–2009, 2013–2014 ja 2015–2016 ajalta. Valitut ajankohdat perustuivat HOJKS-kehitystyön muutosten taitekohtiin. Tutkimusmenetelminä olivat teorialähtöinen sisällönanalyysi pohjautuen WHO:n yksiportaiseen ICF-luokitukseen (International Classification of Functioning) sekä luokitteleva sisällönanalyysi. Sisällönanalyysin jälkeen aineisto kvantifioitiin ja analysoitiin tilastollisin menetelmin IBM SPSS 22.0 -ohjelmaa apuna käyttäen Wilcoxonin merkittyjen sijalukujen testillä sekä Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimella. Tutkimukseen osallistui 13 Ruskiksen oppilasta (ikä ka 15.8, tyttöjä 54 %), joiden HOJKS-tavoitteita tarkasteltiin kaikkien kolmen lukuvuoden ajalta. Yhteensä ICF-luokituksen perusteella analysoitavia HOJKS-tavoitteita oli 112 ja oppilaslähtöisyyden perusteella analysoitavia HOJKS-tavoitteita 100. Kokonaisuudessaan 112 tavoitteesta muodostui 127 merkintää, joista ICF:n osa-alueeseen suoritukset ja osallistuminen (d) sijoittui 115 merkintää (103 % tavoitteista) tämän ollessa suurin osa-alue, erot tavoitteiden määrässä muihin osa-alueisiin verrattuna olivat tilastollisesti merkitseviä (p < 0.05). Suurimmat ICF:n pääluokat olivat oppiminen ja tiedon soveltaminen (d1) (34 %), kommunikointi (d3) (20 %) ja liikkuminen (d4) (19 %). Kolmen lukuvuoden välisiä tilastollisesti merkitseviä eroja tavoitteiden määrissä löytyi ICF:n pääluokista yleisluontoiset tehtävät ja vaateet (d2), liikkuminen (d4) ja itsestä huolehtiminen (d5), joista jokaiseen sijoittui lukuvuonna 2015–2016 keskimäärin vähemmän tavoitteita verrattuna lukuvuoteen 2013–2014 (d2) tai 2008–2009 (d4 ja d5) (p < 0.05). HOJKS-tavoitteista 60 prosenttia ei ollut oppilaslähtöisiä, erot tavoitteiden määrässä eri vertailuluokkien (kyllä–ei, osittain–ei) välillä olivat tilastollisesti merkitseviä (p < 0.05). Tavoitteiden sisällöt sijoittuivat konduktiivisen pedagogiikan periaatteiden mukaisesti ICF:n osa-alueeseen suoritukset ja osallistuminen (d), jossa korostui oppimisen, kommunikoinnin ja liikkumisen aihealueet. HOJKS-kehitystyön myötä liikkumiseen (d4), itsestä huolehtimiseen (d5) ja päivittäisiin vaateisiin (d2) liittyvät tavoitteet vähentyivät. Lukuvuonna 2015–2016 tavoitteiden sisällöissä painottuivat pääosin oppimisen ja kommunikoinnin aihealueet. Suurin osa tavoitteista ei ollut oppilaslähtöisiä. Moniammatillisen yhteistyön sekä oppilaslähtöisen työotteen vahvistaminen olisi jatkossa tärkeää. Tavoitteet eivät olleet yksiselitteisiä, minkä vuoksi myös tarkempaan tavoitteen asetteluun tulisi kiinnittää tulevaisuudessa huomiota.