Naisyrittäjien hyvinvointi : nuorten naisyrittäjien käsityksiä terveyteen ja työkykyyn vaikuttavista tekijöistä

Tuula Törhönen (2016), Naisyrittäjän hyvinvointi. Nuorten naisyrittäjien käsityksiä terveyteen ja työkykyyn vaikuttavista tekijöistä. Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, terve-yskasvatuksen pro gradu –tutkielma, 68 s., 6 liitettä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää nuorten naisyrittäjien käsityksiä terveydestä ja työkyvystä sekä selvittää, vastaako nuorten yrittäjien kuvailema arki vallalla olevaa aina töissä –mielikuvaa, joka usein yrittäjyyteen liitetään, vai ovatko nuoret naisyrittäjät lähteneet yrittäjyyteen toisenlaisista lähtökohdista. Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä oli avoin teemahaastattelu ja analyysimenetelmänä sisällönanalyysi. Haastattelut tehtiin touko-syyskuussa 2015 videovälitteisesti tai puhelimitse. Tutkimukseen osallistui kuusi nuorta, jotka toimivat yrittäjinä Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan sekä Kainuun maakunnissa. Naiset olivat iältään 22–33-vuotiaita ja olivat toimineet yrittäjinä 1–8 vuotta. Tämän tutkimuksen perusteella nuoret naisyrittäjät tiedostavat hyvin, kuinka oma terveys ja työkyky vaikuttavat yrityksen toimintaan. He ymmärtävät myös kuinka kokonaisvaltaisesti omaan terveyteen ja työkykyyn tulee panostaa. Yrittäjien täytyy osata asettaa itselleen rajoja, sillä muutoin työ voi viedä mennessään ja edessä voi olla loppuun palaminen. Yrittäjä tarvitsee suunnittelu- ja ennakointitaitoja, joiden avulla kokonaisuuden työn ja muun elämän kans-sa saa rakennettua toimivaksi. Yrittäjien mukaan yrittäjyyden perusasioihin liittyvä tiedonsaanti ja tarjolla oleva koulutuksen löytäminen voi olla haasteellista. Toisaalta yrittäjän aika kuluu pääasiassa päivittäisen liiketoiminnan pyörittämiseen ja vaatii yrittäjältä paljon oma-aloitteisuutta, jotta tarvittavan lisäinformaation itselleen saa hankittua. Yrittäjän hyvänä apuna ovat erilaiset verkostot, joita yrittäjät mahdollisuuksien mukaan hyödyntävät. Tämän tutkimuksen tietoja voivat hyödyntää yrittäjät oman yrityksensä toimintaa suunnitellessaan. Lisäksi tuloksia voidaan käyttää tuen muotojen uudistamisessa ja laadukkaammassa kohdentamisessa. Oppilaitokset voivat omalta osaltaan miettiä, kuinka eri koulutusohjelmissa voidaan uudella tavalla ottaa huomioon yrittäjyys yhtenä uravaihtoehtona ja kiinnittää huomiota terveyden ja työkyvyn ylläpitämiseen yrittäjäuran aikana. Päätöksentekijät voivat käyttää tuloksia pohtiessaan hyvinvointia tukevia yrittäjäpalveluita ja palveluiden taustalla olevia rakenteita. Avainsanat: Naisyrittäjät, hyvinvointi, terveys, työkyky, osaaminen, vertaistuki