Kansanmusiikin asema musiikkioppilaitoksissa : tapausesimerkkinä Kauhajoen Panula-opisto

Tässä maisterintutkielmassa on pyritty selvittämään syitä kansanmusiikin opetuksen jäämiseen Kauhajoella sijaitsevan Panula-opiston virallisten opetussuunnitelmien ulkopuolelle. Vuonna 1968 perustettu musiikkiopisto sijaitsee vahvat kansanmusiikkiperinteet omaavalla paikkakunnalla, mutta sen opetussisällöt ovat aina painottuneet vahvasti klassisen musiikin puolelle. Tilanne ei ole Suomessa harvinainen, vaan käytännössä lähestulkoon kaikki Suomen musiikkioppilaitokset painottavat ensisijaisesti länsimaisen taidemusiikin opetusta. Musiikkioppilaitosten opetussisältöjä on pyritty vuosien mittaan laajentamaan koskemaan myös muita musiikin tyylilajeja muun muassa lainsäädännön, ja esimerkiksi Kauhajoella vuosina 2001–2005 toimineen Etelä-Pohjanmaan kansanmusiikin kehittämisprojektin, avulla. Tutkimuksessa haastateltiin viittä läheisesti Panula-opiston, kansanmusiikin kehittämisprojektin tai kansanmusiikin parissa Kauhajoella työskennellyttä henkilöä. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, jolloin haastateltavien asiantuntijuus pääsi mahdollisimman laaja-alaisesti esille. Tutkimuksen tulokset jaoteltiin kolmeen tutkimuskysymysten ja teemahaastattelujen pohjalta kolmeen kategoriaan: taloudellisiin resursseihin, henkilökunnan osaamiseen, ja kulttuurin ja arvomaailman vaikutuksiin opetussisällöissä. Keskeisinä havaintoina tutkimuksessa olivat etenkin vasta synnytetyn musiikkioppilaitosjärjestelmän vahvasti hierarkkinen musiikkikäsitys ja sen laajat vaikutukset etenkin opettajankoulutusverkkoon 1960luvulta eteenpäin, jotka vaikuttavat myös Panula-opiston opettajiston osaamiseen. Järjestelmän kankeus sekä taloudellisten resurssien puute Panula-opistossa nousevat päätännössä keskeisiksi syiksi kansanmusiikin jäämiseen opetuksen ulkopuolelle.