Sosiaalisen nousu ja paljas elämä : Arendt suhteessa Foucault'n ja Agambenin edustamaan biopolitiikan teoriaperinteeseen
Tutkielman tarkoituksena on vertailla Hannah Arendtin poliittista ajattelua biopolitiikan kahden keskeisen teoreetikon Michel Foucault’n ja Giorgio Agambenin ajatteluun. Arendt analysoi sosiaalisen nousua, jonka yhteydessä moderni hallinto on kiinnostunut ihmisestä ennen kaikkea ihmislajin biologisena edustajana. Michel Foucault’n teoria biovallasta puolestaan väittää, että ihmisestä on 1600- ja 1700-luvuilta lähtien kiinnostuttu hallinnollisesta näkökulmasta biologisina ruumiina ja väestöinä. Arendt ja Foucault analysoivat modernin nousuun liittyvää ilmiötä, jossa elämä ja hallinta kohtaavat uudenlaisella tavalla. Lisäksi molemmat ajattelijat käsittelevät tahoillaan biopolitiikan yhteyttä Stalinin Neuvostoliittoon ja Hitlerin Saksaan.
Argumentoin, että Arendt voidaan ymmärtää biopolitiikan varhaisena teoreetikkona, koska Arendt ja Foucault analysoivat nähdäkseni pitkälti samaa ilmiötä ja ajoittavat sen lähes samaan historialliseen vaiheeseen. Tämä tulkinta kohtaa kuitenkin myös kritiikkiä: Roberto Esposito esittää, että biopolitiikan ja biovallan käsitteet eivät sovi Arendtin käsitteistöön ja katsoo ettei Arendtin teoriaa voida liittää biopolitiikan teoriaperinteeseen. Esitän, että ristiriita on vain nimellinen – Arendtin yhteydessä voidaan tarvittaessa käyttää biopolitiikan ja biovallan käsitteiden sijasta esimerkiksi biohallinnan käsitettä. Argumentoinkin muun muassa näillä perusteilla Espositoa vastaan, että Arendt ja Foucault analysoivat yhtä ja samaa ilmiötä.
Agamben on ensimmäinen ajattelija, joka kytkee Foucault’n ja Arendtin ajattelun yhteen. Hänen biopolitiikka-aiheinen tuotantonsa yhdistelee elementtejä Foucault’n ja Arendtin ajattelusta ja siksi sen käsitteleminen auttaa selventämään näiden välisiä yhteyksiä. Lisäksi Agamben kritisoi edeltäjiään: hänen mukaansa biopolitiikka on itse asiassa huomattavasti varhaisempi ilmiö kuin mitä Foucault väittää. Jos Arendt liitetään biopolitiikan teoriaperinteeseen, myös hän joutuu kohtaamaan Agambenin esittämän kritiikin. Arendtin liittäminen biopolitiikan tutkimuksen piiriin mahdollistaa useita kiinnostavia jatkokysymyksiä. Esimerkiksi pakolaisuus on ilmiö, jota voidaan lähestyä sekä Arendtin ajattelun että yleisesti biopolitiikan teorian kautta.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29556]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Introduction
Backman, Jussi; Cimino, Antonio (Oxford University Press, 2022)In the introduction to the volume, the editors explain the overarching aim of the volume and contextualize the main themes of its chapters. Even if the notions of biopolitics and biopower have played a crucial role in ... -
Onko poliksessa ihmisoikeuksia? : Hannah Arendtin ihmisoikeusajattelu suhteessa Giorgio Agambeniin ja Jacques Rancièreen
Larkkonen, Ville (2020)Tutkielma käsittelee Hannah Arendtin ihmisoikeusajattelua suhteessa Giorgio Agambeniin ja Jacques Rancièreen. Arendt on vaikuttanut merkittävällä tavalla Agambenin ajatteluun. Rancière on kritisoinut molempia ajattelijoita. ... -
A parody of action : Politics and pantomime in Agamben's critique of Arendt
Prozorov, Sergei (Wiley-Blackwell, 2022) -
Liberaali välttämättömyys ja paljaan elämän politiikka
Elmgren, Heidi (2010) -
SARS and human rights in a postmodern context : a case study of Toronto
Snellman, Pauliina (2008)This pro gradu-thesis studies the conflict between human rights and Severe Acute Respiratory Syndrome (SARS). The thesis focuses on the events that took place in Toronto between February and June 2003. The theoretical focus ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.