Terapeuttisen harjoittelun vaikuttavuus toimintakykyyn ja elämänlaatuun olkanivelen labrumin repeämän korjausleikkauksen jälkeen

Tämän Pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli vertailla kahden eri kuntoutusohjelman vaikutuksia olkapään toimintakykyyn ja elämänlaatuun Bankart-leikkauksen jälkeen. Tutkimukseen osallistui 45 Bankart-leikkauksessa ollutta potilasta Keski-Suomen keskussairaalan ortopedian ja traumatologian osastolta toukokuun 2006 ja joulukuun 2008 välisenä aikana. Kaikki potilaat aloittivat leikkauksen jälkeen tavanomaisen kuntoutushoidon. Kaksi kuukautta leikkauksen jälkeen potilaat satunnaistettiin joko interventioryhmään (n=23) tai kontrolliryhmään (n=22). Interventioryhmä toteutti 12 kuukautta kestävän kotona suoritettavan progressiivisen harjoitusohjelman ja kontrolliryhmä puolestaan jatkoi aiempien ohjeiden mukaisesti tavanomaista kuntoutushoitoa. Tulosmuuttujina olivat olkapään toiminnallinen haitta American Shoulder and Elbow Surgeons (ASES) –toimintakykymittarilla mitattuna, elämänlaatu Short Form 36 (SF-36) Health Survey –mittarilla mitattuna sekä olkapään lihasvoima ja liikelaajuus. Ryhmien välillä ei havaittu merkitseviä eroja olkapään toiminnallisen haitan tai elämänlaadun suhteen 12 kuukauden seurannassa. Molemmat ryhmät saavuttivat tilastollisesti merkitsevän parannuksen olkapään toiminnallisen haitan suhteen. ASES-pisteet paranivat keskimäärin 16.4 (95% LV 10.2 – 22.5) pistettä interventioryhmässä, lähtötilanteen 78.3 (keskihajonta 17.1) pisteestä. Tavanomaisen kuntoutushoidon ryhmä paransi 13.1 (95% LV 6.8 – 19.4) pistettä, lähtötilanteen 78.7 (keskihajonta 17.1) pisteestä. Ryhmien välillä ei havaittu merkitseviä eroja yhdessäkään SF-36-elämänlaatumittarin kahdeksassa ulottuvuudessa. Molemmat ryhmät saavuttivat tilastollisesti merkitsevän parannuksen fyysisen toimintakyvyn, fyysisen roolitoiminnan ja koetun kivun ulottuvuuksissa. Harjoitusinterventioryhmä saavutti tämän lisäksi merkitsevän parannuksen psyykkisen roolitoiminnan ja sosiaalisen toimintakyvyn ulottuvuuksissa 12 kuukauden seurannan jälkeen. Ryhmien välillä ei myöskään havaittu merkitseviä eroja olkapään lihasvoimassa tai liikelaajuudessa. Molemmat ryhmät saavuttivat tilastollisesti merkitsevän parannuksen kaikissa lihasvoiman ja liikelaajuuden osioissa. Hoitomyöntyvyyttä seurattiin interventioryhmässä. Kuuden kuukauden harjoittelun jälkeen vain 20% ryhmäläisistä harjoitteli sovitun tavoitteen mukaisesti vähintään kaksi kertaa viikossa. Tutkimustulosten perusteella kotona suoritettava kuntoutusohjelma ei tuottanut parempia tuloksia tulosmuuttujien suhteen kuin tavanomainen hoito. Molemmat harjoitusohjelmat ovat yhtä tehokkaita parantamaan olkapään fyysistä toimintakykyä ja potilaiden elämänlaatua artroskooppisen Bankart-leikkauksen jälkeen. Painotusta tulisi lisätä hoitomyöntyvyyden parantamiseen. Avainsanat: olkanivel, Bankart, olkapään sijoiltaanmeno, labrum, toimintakyky, elämänlaatu, satunnaistettu kontrolloitu tutkimus