Musiikin ja liikunnan harrastamisen yhteys oppilaan sosiometriseen asemaan luokassa

Abstract

Lähtökohtana tutkielman tekemiseen oli se, että sosiaalinen vuorovaikutus ja ryhmädynamiikka ovat tärkeä osa oppimiskontekstia. Lisäksi oma musiikin ja liikunnan harrastuneisuutemme innosti meitä tutkimaan juuri musiikin ja liikunnan harrastamisen ja sosiaalisen aseman yhteyttä.

Tutkielman tarkoituksena oli selvittää musiikin ja liikunnan harrastamisen yhteyttä oppilaan sosiometriseen asemaan luokassa. Tavoitteena oli saada selville, millaisia sosiaalisia asemia oppilailla on luokassaan sosiometrisen mittauksen näkökulmasta. Lisäksi tutkimus pyrki selvittämään, onko liikunnan tai musiikin harrastamisella yhteyttä oppilaiden sosiometrisiin asemiin luokkaympäristössä. Tarkastelun kohteena oli myös se, millä perusteella oppilaat tekevät toverivalintansa.

Teoreettinen viitekehys rakentui ryhmän toimintaan ja harrastuksiin liittyvästä kirjallisuudesta ja aikaisemmista tutkimuksista. Tutkimuksen otos (N = 120) koostui viidestä kuudennesta luokasta eri puolilta Suomea. Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisesti, mikä tarkoittaa tutkimuksessamme eri analyysimenetelmiä yhdistävää tutkimusta. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka sisälsi sosiometrisen mittauksen, harrastuskyselyn sekä avoimia kysymyksiä. Määrälliseen analysointiin käytettiin ristiintaulukointia sekä varianssianalyysiä ja laadulliset tulokset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Aineiston tilastollinen analyysi osoittaa, että oppilaan harrastuksilla ja luokassa ilmenevällä sosiometrisellä asemalla ei ole tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Laadullisista tuloksista ilmeni, että esimerkiksi persoonallisuuden piirteillä, laajalla kaveripiirillä ja ulkoisella olemuksella näyttäisi olevan yhteyksiä sosiometrisen aseman muodostumiseen. Laadulliset tulokset tukevat sitä havaintoa, että harrastuksilla ei ole merkitystä siihen, millaisen aseman oppilas saa koululuokassa.

The basic for this research was the fact that social interaction and group dynamic are important parts of learning context. In addition, our personal passion towards music and sport inspired us to research the connection between social status and sports and music as a hobby.

The purpose of this thesis is to find out whether sports or music, as hobbies, have a connection with the social status a student has in the classroom. The first aim was to discover which types of social statuses can be found amongst students in a classroom using sociometric analysis. This research also aims to examine if playing sports or being involved in music is related to the students’ sociometric position. Additionally relevant was finding out the students’ criteria behind their sociometric choices regarding friendships. The starting point for this thesis was a genuine interest towards the topic and a hypothesis that sports enthusiasts are normally more popular in a classroom than music enthusiasts.

The theoretical framework was based on existing literature and research on group action and hobbies. The samples (N = 120) for the assessment were collected from five different classes of sixth graders from various areas of Finland. The research was carried out using the multi-method approach. The data was collected with a questionnaire that included a sociometric survey and a set of open-ended questions. The quantitative calculations were completed with cross-tabulation and variance analysis. The qualitative data was analysed using data-oriented content analysis.

The quantitative analysis of the data shows that the connection between hobbies a student is engaged in and the sociometric status they have in the classroom are not statistically significant. The results from the qualitative analysis suggest that personality, appearance and similarity between one another have more of a connection to the sociometric status of a student.