Ruokailutottumusten, kehonkoostumuksen ja fyysisen aktiivisuuden yhteys kolesterolin metabolisiin profiileihin

Tämän Pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää vuoden aikana tapahtuvien ruokailutottumusten, fyysisen aktiivisuuden sekä kehonkoostumuksen muutosten yhteyttä kolesterolin metabolisen profiilin muutokseen sekä kokonaiskolesterolin karkeaan kuvaan. Lisäksi tarkoituksena oli tutkia sukupuolen, rasvaprosentin sekä iän mahdollista yhteyttä edellä mainittuihin muutoksiin eri päävastemuuttujissa käyttäen niin sanottua vakioitua mallia tutkimustuloksia analysoitaessa. Ruokailutottumuksilla ja fyysisellä aktiivisuudella voidaan vaikuttaa elimistön metaboliseen tilaan. Suurin osa nykypäivän elintapasairauksista ovat seurausta elimistön metabolian muutoksista tai häiriötiloista. Kehittyneet laboratoriotekniikat mahdollistavat analysoimaan kehon eritteistä tuhansia eri metaboliitteja, joihin myös lipoproteiinien metaboliset profiilit kuuluvat. Lipoproteiinialaluokkia on löydetty yhdeksässä eri kokoluokassa. Tutkimusten perusteella eri kokoiset ja fysikaalisilta ominaisuuksiltaan eroavat profiilit selittävät tarkemmin elimistön kolesteroliaineenvaihdunnan tilan kuin useimmin tutkitut kokonaiskolesterolin määrä tai HDL-/LDL- kolesterolin suhde. Tähän vuoden ajan kestäneeseen tutkimukseen osallistui 129 koehenkilöä iältään 38,0±5,4 vuotiaita, joista 54 oli miehiä (30 – 53 v.) ja 74 naisia (28 – 49 v.). Mittaukset ja ruokapäiväkirjat sekä fyysisen aktiivisuuden raportit kerättiin kahdessa mittauspisteessä, tutkimuksen alussa ja lopussa. Veren seerumista määritettiin verikokein kokonais-, LDL- ja HDL- kolesteroli sekä kuljettajaproteiinit Apo-A1 ja Apo-B1 sekä lipoproteiinien metaboliset profiilit yhdeksässä eri kokoluokassa. Mittauskerroilla mitattiin myös koehenkilöiden kehonkoostumus sekä pituus että paino. Koehenkilöt kirjasivat molemmissa mittauspisteissä ruokapäiväkirjoja neljän päivän ajalta, joista kolme oli arkipäiviä ja yksi vapaapäivä. Ruokapäiväkirjat analysoitiin Nutri Flow –ohjelmalla. Fyysistä aktiivisuutta koehenkilöt arvioivat itse arviointina kyselylomakkeella, joista arvioitiin henkilöille aktiivisuusluokka kuukausitasolla. Tuloksia tarkasteltiin tutkimuksen alku sekä loppupisteessä jokaisessa eri muuttujassa. Elin tavoissa tapahtuneita muutoksia peilattiin lipoproteiiniprofiileissa tapahtuneisiin muutoksiin. Tutkimustuloksia analysoitiin niin sanotusti vakioidulla sekä vakioimattomalla mallilla. Vakioitumalli otti huomioon iän, sukupuolen sekä rasvaprosentin. Ruokailutottumusten osalta merkittävä muutos -136±473 kcal mittauskertojen välillä löytyi energian saannissa (P=0.006). Viskeraalirasvojen määrä väheni merkittävästi 14,6±33 yksikköä (p<0.001). Yhteyttä päävastemuuttujissa tapahtuneisiin muutoksin ei löytynyt. Päävastemuuttujista LDL –kolesteroli oli ainoa, jonka konsentraatiomuutos +0,11±0,54 pmol oli merkittävä tutkimuksen aikana (P=0.026). Syödyn kolesterolin määrällä löytyi negatiivinen yhteys pieniin VLDL- ja HDL –profiilien konsentraatiomuutokseen sekä kokonaiskolesteroliin että LDL –kolesterolin konsentraatiomuutokseen. Vakioimattomassa mallissa yhden prosenttiyksikön muutos kolesterolin saannissa tarkoitti VLDL –kolesterolin konsentraatiomuutoksessa -0,0279 pmol muutosta (P=0.028). Malli selitti 4,1% kokonaishajonnasta. Yhteys pienen HDL –kolesterolin konsentraatiomuutokseen oli -1,21 pmol (P=0.008), jonka selityskerroin oli 6,4%. Ryhmävertailussa saantimuutoksen mukaan pienen HDL -kolesterolin osalta ryhmien väliset muutokset olivat merkittäviä (P<0.05). Kolesterolin saannin yhteys sekä kokonaiskolesterolin että kokonais- LDL –kolesterolin konsentraatiomuutokseen oli -0,001 pmol. Vakioidussa mallissa kokonaiskolesterolin selityskerroin oli 1,7% (P=0.023) ja vakioimattomassa mallissa 3,9% (P=0.032). Kokonais- LDL- kolesterolin konsentraatiomuutosta vakioitumalli selitti 8.3% kokonaishajonnasta (P=0.015) ja vakioimaton malli 5,4% (P=0.013). Merkittävä yhteys kolesterolin saannilla löytyi myös kuljettajaproteiini Apoliporoteiini -B:hen, jolloin muutos oli 0 sekä vakioidussa että vakioimattomassa mallissa. Vakioitumalli selitti 10,4 % (P=0.005) mallin kokonaishajonnasta ja vakioimaton malli 5,9% (P=0.011) kokonaishajonnasta. Vakioidussa mallissa sukupuoli, rasvaprosentti ja ikä eivät olleet merkitsevässä roolissa tapahtuneissa muutoksissa, lukuun ottamatta iän vaikutusta pienen VLDL –profiilin muutokseen (P=0.025). Tutkimuksen aikana tapahtuneet elämäntapa muutokset olivat hyvin marginaalisia, mikä oli hyvin todennäköisesti yhteydessä myös vähäiseen muutokseen lipoproteiiniprofiileissa. Tämän tutkimustulosten perusteella ei voida tehdä suuria johtopäätöksiä siitä miten ruokailutottumukset, fyysinen aktiivisuus ja kehonkoostumus ovat yhteydessä lipoproteiinien metaboliseen profiiliin. Fyysisen aktiivisuuden ja kehonkoostumuksen osalta tutkimus jäi tuloksettomaksi. Yhteyttä päävastemuuttujissa tapahtuneisiin muutoksiin ei löytynyt.