Musiikin terapeuttiset mahdollisuudet alakoulun musiikkitunnilla erityisluokassa
Abstract
Suomen kouluissa on enenevässä määrin oppilaita erityisopetuksen piirissä. Tukea saadaan yleisenä, tehostettuna tai erityisenä tukena. Yhtenä syynä erityisopetukselle on tunne-elämän häiriö tai sosiaalinen sopeutumattomuus. Tällaisten oppilaiden on vaikeaa tulla toimeen toisten kanssa ja he joutuvat usein konflikteihin vuorovaikutustilanteissa. He eivät osaa tunnistaa eivätkä säädellä omia tunteitaan niin hyvin kuin muut ikätoverit. Kouluikäiset myös kokevat paljon sekä onnistumisia että epäonnistumisia, jolloin hyvä minäkäsitys ja itsetunto korostuvat, koska ne auttavat selviämään epäonnistumisista.Musiikin sekä fysiologisia että psyykkisiä vaikutuksia on tutkittu paljon. Musiikki mm. alentaa verenpainetta, rauhoittaa tai aktivoi pulssia, vähentää stressiä ja edistää mielihyvähormonien eritystä. Musiikki voi tukea identiteetin kehitystä ja auttaa tunnistamaan ja käsittelemään tunteita erilaisissa tilanteissa. Musiikin avulla päästään käsiksi vaikeisiin ja kipeisiin tunteisiin, koska ne ovat turvallisen symbolisen etäisyyden päässä – musiikissa. Maisterintutkielmani on tapaustutkimus alakoulun erityisluokalla, ja sen tavoitteena oli selvittää ryhmämuotoisen musiikkitoiminnan mahdollisuuksia vahvistaa erityisluokan oppilaiden sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja. Tutkimusta varten toteutin kahden musiikkitunnin aikana tunteisiin liittyviä ryhmätehtäviä erityisryhmän kanssa ja haastattelin ryhmän luokanopettajaa, musiikin aineenopettajaa ja oppilaita, sekä keräsin oppilailta loppukyselyn. Opettajien haastatteluista selvisivät oppilaiden erityiset sosiaaliset ja emotionaaliset haasteet. Oppilailta sain tietää heidän kokemuksistaan ja tuntemuksistaan koulusta ja toiminnasta ryhmässä. Musiikkitunneilla keskityimme tunteiden käsitteisiin ja niiden ilmaisemiseen musiikin avulla ensin itse maalaamalla, ja sen jälkeen yhdessä soittamalla. Oppilaat pitivät usein siitä kouluaineesta, missä tunsivat pärjäävänsä. Musiikkitunnilla mukavinta oli soittaminen. Tunteista helpoimpia tunnistaa olivat ilo, suru ja pelko. Vihan kohdalla vastaukset vaihtelivat. Vihaa ”mukavana” pitävät saavat kenties vihaisesta musiikista voimaa. Pantomiimitehtävä, missä oppilaat esittivät toisilleen tunteita, oli oppilaiden mielestä erityisen mukava. Siinä he pääsivät heittäytymään ja ilmentämään erilaisia tunteita. Tunteisiin liittyvän soittotehtävän oppilaat arvioivat mukavaksi tai neutraaliksi. Erityisluokassa voi hyödyntää musiikin identiteettiä vahvistavaa voimaa kartoittamalla ja käyttämällä oppilaita miellyttävää musiikkia rauhoittavana tekijänä. Opettaja voi pienillä musiikillisilla tehtävillä saada aikaan oppilaille onnistumisen kokemuksia yhdessä tekemisen kautta. Voidaan myös keskustella musiikkikappaleen tunnelmasta ja tunteesta. Miksi siinä kappaleen tarinassa on jokin tunne? Miten musiikki kuvaa sitä tunnetta? Näin päästään käsittelemään tunteita liikkuen joustavasti symbolisen kokemuksen ja käsitteellisen ymmärryksen välimaastossa. Musiikkia voi myös integroida muihin kouluaineisiin, milloin motivaatio käsiteltävään musiikin aiheeseen sekä integroituun aiheeseen lisääntyy. Oppilaat voivat esimerkiksi tehdä äidinkielentunnilla tehdä omia rap-sanoituksia tai soittaa opiskelemansa historian aikakauden aikaista musiikkia.
Main Author
Format
Theses
Master thesis
Published
2016
Subjects
The permanent address of the publication
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201606133040Käytä tätä linkitykseen.
Language
Finnish