Kulttuurisen pääoman muodot koulutuksen periytyvyydessä

TIIVISTELMÄ Rytkönen, Maria. 2016. Kulttuurisen pääoman muodot koulutuksen periytyvyydessä. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma, Koulutussosiologian ja -politiikan maisteriohjelma. Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteiden laitos. 91 sivua. Koulutuksen periytyvyyden taustalla olevia rakenteita ei kyetä ymmärtämään pelkästään sosioekonomisten tekijöiden avulla (Stocke 2007). Eriytyvät koulutiet rakentuvat varhain riippuen vanhempien koulutuksesta, taloudellisista resursseista sekä strategisesta tiedosta (Kosunen 2016; Pulkkinen & Roihuvuo 2014; Kalalahti 2014; Merenluoto 2009). Lasten kyvykkyydet ovat riippuvaisia vanhempien resursseista tarjota niille hedelmällinen ympäristö ja kannustus. Tutkielman tarkoituksena on ymmärtää koulutuksen periytyvyyttä tilastollista tarkastelua syvällisemmin; kuinka periytyminen tapahtuu arjessa, joissa kulttuurinen, sosiaalinen ja taloudellinen pääoma kietoutuvat yksilön resursseiksi ja siten nousevat tilastollisiksi yhteyksiksi. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostaa Pierre Bourdieun (1986; 1991; Bourdieu & Passeron 1977) kulttuurisen pääoman käsite, jonka eri muotojen ilmenemistä koulutuksen periytyvyyteen tarkastellaan korkeakouluopiskelijoiden haastattelupuheessa. Tutkielma pyrkii vastaamaan siihen, millaisia muotoja kulttuurinen pääoma saa korkeakouluopiskelijoiden puheessa ja miten muodot yhdistyvät koulutuksen periytyvyyteen sekä millaista tietoa kulttuurisen pääoman muodot kuljettavat. Koulutuksen periytyvyyden mekanismien ymmärtämistä syvennetään eri sosioekonomisista taustoista tuleville korkeakouluopiskelijalle suunnatuin teemahaastatteluin. Haastatteluiden avulla syvennetään ymmärrystä koulutuksen periytyvyyden rakenteesta perehtymällä haastateltavien lapsuuden kodin kulttuurisen ympäristön resursseihin ja kulttuurisen pääoman muotoihin. Haastattelun analysointimenetelmänä käytettiin luokittelevaa sisältöanalyysiä. Tuloksissa vahvistuivat käsitykset siitä, että koulutuksen edellytykset rakentuvat kulttuurisessa ilmapiirissä koulun ulkopuolisella ajalla vanhempien tai muiden aikuisten manageroimana. Strateginen tieto toimii kulttuurisen pääoman muotojen, ja sosiaalisen ja taloudellisen pääoman yhteenkietojana sekä koulutuksen periytymisen väylänä.