Using FaceReader to recognize emotions during self-assessment relating to dyslexia

FaceReader ohjelman käyttö emootioiden tunnistamiseen lukihäiriöön liittyvän itse-arvioinnin aikana. Tämä pro gradu tutkielma tarkasteli kasvojen tunnistamis-ohjelma FaceReaderin käytettävyyttä tunteiden tunnistamisessa lukivaikeustaustaisilla henkilöillä heidän täyttäessään tietokone-avusteisesti itse-arviointikyselyitä resilienssiin, itsetuntoon, coping-keinoihin, sosiaaliseen kompetenssiin, attribuutioon, välttämiskäyttäytymiseen sekä terveystapoihin liittyen. Osallistujat (N=45, 17 naista / 28 miestä) olivat saaneet lukivaikeus-diagnoosin ja olivat olleet lapsena Niilo Mäki Instituutin asiakkaita. Osallistujat kutsuttiin seurantatutkimuksiin ja haastatteluihin 20 -39 -vuoden ikäisinä. Lukitestien perusteella osallistujat jaettiin analyysejä varten kahteen ryhmään, joista toisella oli vielä aikuisena lukivaikeus (N=23) ja toisen lukemisen taso oli normaalin väestön tasoa (N=22). Verrokkiryhmä (N=34) muodostui normaalin lukutaidon omaavista henkilöistä, joilla ei ollut lapsuusiässä diagnosoitua lukivaikeutta. Verrokkiryhmä vastasi iältään, sukupuolijakaumaltaan, sekä lapsuuden kotipaikkakunnaltaan koehenkilöryhmää. FaceReader analysoi kasvojen ilmeitä video-nauhoitteilta ja arvioi neutraalin, ilon, surun, vihaisuuden, yllättyneisyyden, pelon, inhon ja halveksunnan tunteen voimakkuutta kullakin hetkellä. FaceReaderin raportoimien tunteiden keskimääräisten vahvuuksien variaatioita, ryhmien välisiä eroja, sekä korrelaatioita tunteiden ja itse-arviointikyselyiden tulosten välillä tarkasteltiin ei-parametrisin testein (Kruskal-Wallis, Mann-Whitney U-testi, Spearmanin korrelaatiokerroin). Variaatiota tunteiden vahvuuksissa löytyi. Eroja kolmen ryhmän välillä löytyi niin FaceReaderin raportoimien tunteiden vahvuuksissa, kuin FaceReaderin kyvyssä tunnistaa tunnetiloja. Tilastollisesti merkitseviä korrelaatioita itse-arvioinnin ja FaceReaderin arvioimien tunteiden välillä ei löytynyt. FaceReaderin häiriöherkkyys osallistujien silmälasien käyttöön ja liikehdintään nauhoituksen aikana todettiin ongelmaksi. Jatkotutkimuksissa suositellaan käytettäväksi vertailevia mittareita tunteiden arvioimisessa, sekä tehtävien tekemistä vuorovaikutuksessa toisen henkilön kanssa FaceReaderin tulkitsemien tunteiden validoimiseksi.