Maakuntajoukkoihin sijoitettujen reserviläisten sitoutuminen ja siihen vaikuttavat tekijät
Tutkimus pyrkii selittämään Keski-Suomen alueella toimiviin maakuntajoukkoihin sijoi-tettujen reserviläisten sitoutumista, sen rakentumista sekä siihen vaikuttavia tekijöitä kuten motivaatiota, vapaaehtoisuutta ja sosialisaatiota. Maakuntajoukot ovat puolustus-voimien kokoonpanoon kuuluvia joukkoja, jotka koostuvat vapaaehtoisista reserviläisis-tä. Aloittaessaan toiminnan reserviläiset allekirjoittavat laissa vapaaehtoisesta maanpuo-lustuksesta määritellyn määräaikaisen sitoumuksen, joka on kuitenkin niin haluttaessa purettavissa. Toiminta aloitetaan tyypillisesti omasta mielenkiinnosta puolustusvoimien toimintaa kohtaan, joka kumpuaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen mielletystä tärkey-destä sekä omista positiivisista muistoista varusmiesajalta tai onnistuneista kertaushar-joituskokemuksista. Maakuntakomppanioiden yhteisiä kertausharjoituksia järjestetään ainoastaan kerran vuodessa mikä vaikuttaa vastasitoutuneen sosialisaatioprosessiin hi-dastavasti tehden siitä jopa muutaman vuoden mittaisen, näin samalla hidastaen itse sitoutumisen rakentumista. Erityisesti ongelmia ilmenee epäselvässä tehtävänmääritte-lyssä ja siihen liittyvissä ristiriidoissa. Sitoutuminen maakuntajoukoissa perustuu hy-väksyttyihin ja jaettuihin arvoihin, osallisuuteen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen eli affektiiviseen sitoutumiseen sekä normatiiviseen sitoutumiseen eli velvollisuudentun-toon, normien sisäistämiseen sekä yksilön maakuntajoukkoja kohtaa luomaan psykolo-giseen siteeseen tai sopimukseen. Vapaaehtoisten reserviläisten sitoutuminen kohdistuu vapaaehtoiseen maanpuolustukseen itsessään, maakuntajoukkoihin ja – komppaniaan käsitteellisellä tasolla sekä omaan joukkueeseen, jonka rakenteen reserviläinen pystyy sopivan koon ja pysyvyyden takia hahmottamaan. Maakuntajoukoissa on havaittavissa sosiaalinen rakenne. Rakenteen uloin kehä koostuu itse sosialisaatioprosessista, jonka kesto on muutamien vuosien mittainen sekä sisemmästä sosiaalisen verkostoitumisen ytimestä, joka saavutetaan noin viiden vuoden sitoutumisen jälkeen jolloin reserviläinen kykenee hahmottamaan joukossa vallitsevan sosiaalisen rakenteen ja siihen kuuluvat ainutlaatuiset toimintatavat. Yksilön motivaatio toimintaa kohtaa kumpuaa erityisesti yhtenevästä arvomaailmasta, pyrkimyksestä sosiaalisiin kontakteihin ja ylpeydestä ylei-sesti hyväksyttävää toimintaa kohtaan, halusta kartuttaa omaa osaamista sekä muun muassa oman itsetunnon ja itseluottamuksen vahvistamisesta.
...


Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [24532]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Kansan kunto korkealle : puolustusvoimien liikuntakasvatusideologia 1918-1939
Lindholm, Ville (2001) -
Luokassa luokassa? : miten vanhempien status-tekijät vaikuttavat lasten toissijaiseen sosialisaatioon ja luokittumiseen ensimmäisinä kouluvuosina?
Kumpulainen, Janne (2011)Bourdieu presented his theory of class and class reproduction and I'm interested in founding out how does socialization process affect this dynamic process in an egalitarian western country. Does educational system determine ... -
"Samassa veneessä samaan suuntaan" : rehtorin keinoja luoda ja ylläpitää oppivaa organisaatiota kouluyhteisössä
Rantala, Ville (2013)Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää millä tavalla oppivan organisaation malli esiintyy koulumaailmassa. Tarkoituksena on havainnollistaa, kuinka oppiva organisaatio näyttäytyy opettajien keskuudessa ja kuinka rehtori ... -
Case Forssan Suvi-ilta : cohesion as a key element in building a voluntary sport event organization
Hämäläinen, Hannele (2016)Yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa, Suomi on yksi kärkimaista, kun mitataan liikunnan harrastamisen säännöllisyyttä. Juoksu on harrastusmuotona tullut viime vuosina yhä suositummaksi. Samaan aikaan myös Suomessa järjestettävien ...