Oppimis- ja kielikäsitykset aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelmissa

Abstract

Tutkimuksessa on selvitetty, mitä oppimis- ja kielikäsityksiä aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelmateksteissä esiintyy. Suositukset opetussuunnitelmiksi on julkaistu vuosina 1993, 1997, 2001 ja 2007. Ensimmäiset kansalliset kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteet on julkaistu vuonna 2012. Tutkimuksessa oppimis- ja kielikäsityksiä on havainnoitu materiaalista laadullisella sisällönanalyysilla. Materiaali on teemoiteltu behavioristisen, humanistisen ja konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaisesti. Kielikäsitysten kategoriat ovat formaali ja funktionaalinen.

Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1. Mitä oppimis- ja kielikäsityksiä on havaittavissa suosituksissa aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelmiksi (1993, 1997, 2001, 2007) ja opetussuunnitelman perusteissa (2012)? 2. Millainen muutos oppimis- ja kielikäsityksissä on tapahtunut vuosien 1993-2012 välillä?

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelmateksteistä ei ole aiempaa tutkimusta lukuun ottamatta Kärkkäisen ja Saarisen (2005) opinnäytetyötä. Teoreettinen viitekehys pohjaa Aun (2012) teoriaan kriittisestä opetussuunnitelmatutkimuksesta. Kielikäsityksien puolelta päälähteenä toimii Varis (2012), joka on myös käsitellyt kielikäsitysten ilmenemistä tekstimateriaalissa. Oppimiskäsityksissä rinnalla kulkee Pruukin (2013) pro gradu -tutkielma.

Varhaisemmissa suosituksissa vuosilta 1993 ja 1997 humanistinen oppimiskäsitys on vahvempi. Niitä seuranneissa opetussuunnitelmateksteissä vuosilta 2001, 2007 ja 2012 konstruktivistinen oppimiskäsitys on merkittävämmin läsnä. Se on myös toiminut pohjana em. opetusasiakirjoille. Vuoden 1993 suositus asettuu formaalisen ja funktionaalisen kielikäsityksen väliin. Sen seuraajia ovat pääosin ohjanneet funktionaaliseen kielikäsitykseen pohjautuvat Eurooppalainen viitekehys ja Yleiset kielitutkinnot.

On tavanomaista esittää, että konstruktivistisuus ja funktionaalisuus esiintyvät usein yhdessä. Tutkimus tukee tätä havaintoa. Työvoimapoliittisena koulutuksena kotoutumiskoulutuksessa ilmenee kielen näkeminen erityisesti työllistymisen välineenä. Tutkimus liittyy osaltaan vahvistamaan jo aiemmin opetussuunnitelmista tehtyjä havaintoja, mutta sen suurin ansio onkin juuri siinä: kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelmateksteissä asemoidaan oppimista ja kieltä samoin kuin muissakin opetussuunnitelmissa.