Jääkiekon liigaseurojen sidosryhmävuorovaikutus sosiaalisessa mediassa

Tämän puheviestinnän maisterintutkielman tavoitteena oli selvittää jääkiekon liigaseurojen sosiaalisen median käyttöä. Tarkoituksena oli kartoittaa, millaisia keinoja seurat käyttävät sosiaalisen median viestinnässään, miten sidosryhmiä pyritään sitouttamaan oman organisaation päivittäiseen toimintaan, millaisia sosiaalisen median tavoitteita seuroilla on ja miten viestintä on seuroissa järjestetty. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimuskohteena oli neljä jääkiekon pääsarjaseuraa, joiden sosiaalisen median sidosryhmäviestintää tutkittiin sisällönanalyysin avulla. Analyysin perusteella haastateltiin tämän jälkeen samat neljä seuraa. Tulokset osoittavat, että seurat käyttävät erityyppistä sosiaalista mediaa erilaisilla tavoilla, ja viestimäärät vaihtelevat seurojen välillä eri yhteisöissä paljonkin. Sosiaaliselle medialle ominainen nopeus on seurojen näkökulmasta yhtäältä hyvä asia, mutta toisaalta se aiheuttaa myös paineita tekijöille. Viestintä on organisoitu seuroissa erilaisilla tavoilla joko yhden ihmisen toimesta, tai sitten vastuu on jaettu isommalle ryhmälle. Henkilökohtaisilla mieltymyksillä eri yhteisöjen suhteen on myös vaikutusta viestinnän määrään ja laatuun. Lisäksi tulosten mukaan tunteisiin vetoaminen on erittäin merkittävä keino sidosryhmien sitouttamisessa. Tämän tutkielman tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi urheiluseurojen sosiaalisen median viestinnässä, ja tutkimuksen tarjoama tutkimustieto auttaa ymmärtämään jääkiekko-organisaation sosiaalisen median viestinnän tarkoitusperiä ja toiminnan taustoja. Tuloksilla on sovellusarvoa myös muiden kuin urheiluorganisaatioiden sidosryhmävuorovaikutukseen. Aihe on vielä vähän tutkittu, joten jatkossa olisi tarpeellista tehdä lisää tutkimusta esimerkiksi vertailemalla eri lajeja ja tutkimalla vielä useampia seuroja.