Effects of forest-fuel harvesting on the diversity of dead wood and epixylic macrolichens in clear-cuts

Energiapuuta käytetään yhä enemmän uusiutuvan energian lähteenä. Energiapuun korjuussa hakkuutähteitä eli kantoja, oksia ja latvuksia kerätään päätehakkuun ja harvennuksen yhteydessä hakkuualoilta. Tämä vähentää erityisesti pienikokoisen lahopuun ja kantojen määrää. Lahopuu on tärkeä resurssi boreaalisissa metsissä, mutta sen määrä talousmetsissä on alhainen luonnonmetsiin verrattuna. Määrän väheneminen edelleen energiapuun korjuun seurauksena voi johtaa lahopuusta riippuvaisen monimuotoisuuden vähenemiseen, minkä vuoksi on tärkeää tutkia energiapuun korjuun monimuotoisuusvaikutuksia. Teoriat pinta-alan ja habitaatin heterogeenisyyden vaikutuksesta lajimäärään ovat yksiä tärkeimmistä lajimäärää määrittävistä teorioista. Jäkälät käyttävät lahopuuta kasvualustanaan, jolloin lahopuun pintaalan sekä sen heterogeenisyyden vähenemisen voidaan ennustaa vaikuttavan jäkälien lajimäärään. Tässä tutkimuksessa tutkittiin energiapuun korjuun vaikutuksia lahopuun sekä lahopuulla elävien eli epiksyylisten makrojäkälien monimuotoisuuteen. Tutkimuksessa käytettiin 12:sta noin 8 vuotta sitten hakattua hakkuuaukkoa Keski-Suomessa. Korjuu aloilta energiapuu, eli suurin osa kannoista ja muista hakkuutähteistä kuten oksista, oli kerätty päätehakkuun yhteydessä, ja kontrollialoilta ei. Tietoa kerättiin jokaisella hakkuualalla 3 koealalta mitatuista lahopuun määrästä, ominaisuuksista ja lahopuulla elävästä makrojäkälälajistosta. Vaikka lahopuun kokonaispinta-ala tai tilavuus ei eronnut käsittelyjen välillä, energiapuun korjuu näytti vähentävän ainakin kantojen ja runkojen määrää hakkuualoilla. Energiapuun korjuu vaikuttaa kuitenkin lahopuun määrään ristiriitaisesti, sillä se myös nostaa kannonkappaleita ja juuria maan pinnan yläpuolelle. Korjuualojen oksilla kasvoi vähemmän jäkälälajeja kuin kontrollialojen oksilla, ja myös korjuualojen kannoilla näytti kasvavan vähemmän jäkälälajeja kuin kontrollialojen kannoilla. Korjuun vaikutusta kokonaislajimäärään tai -monimuotoisuuteen ei kuitenkaan havaittu, mikä saattoi johtua siitä, että muiden kasvualustojen saatavuus riitti korvaamaan oksien ja kantojen menetyksen. Jäkälälajimäärän ja suurikokoisen lahopuun pinta-alan välillä havaittiin positiivinen suhde, kun taas lahopuun monimuotoisuus ja jäkälälajimäärä eivät korreloineet keskenään. Hypoteesi lahopuun monimuotoisuuden vaikutuksesta jäkälälajimäärään ei siis saanut tukea. Tämän tutkimuksen suurikokoinen lahopuu koostui rungoista ja nostetuista kannoista. Rungot ovat tunnetusti tärkeä kasvualusta jäkälille, mutta nostettujen kantojen roolia jäkälien ja muidenkin lahopuusta riippuvaisten lajien kasvualustana olisi mielenkiintoista tutkia lisää. Vaikka tämän tutkimuksen tulosten perusteella energiapuun korjuun vaikutukset jäkäliin eivät vaikuta kovin vakavilta, myös muiden lajiryhmien vasteet energiapuun korjuuseen täytyy ottaa huomioon.