| dc.description.abstract | Johdanto. Triathlon on laji, jossa suoritetaan uinti, pyöräily ja juoksu peräkkäin. Triathlonissa kilpaillaan eripituisilla matkoilla. Tässä lajianalyysissä keskitytään perusmatkan
triathloniin (1500 m uinti, 40 km pyöräily ja 10 km juoksu). Triathlon on kova kestävyyslaji, jossa vaaditaan kolmen eri lajin osaamista ja niiden optimaalista yhdistämistä yhdeksi
suoritukseksi.
Fysiologia. Kestävyyssuorituskyky on tärkeää triathlonissa. Kestävyyssuorituskykyyn vaikuttavia tekijöitä ovat maksimaalinen hapenottokyky, kynnysnopeudet, taloudellisuus ja
hermo-lihasjärjestelmän suorituskyky. Taloudellisuus on triathlon suorituskyvyn kannalta erityisen tärkeä ja jokaisessa lajissa taloudellisuus pitää hioa mahdollisimman hyväksi. Lopulta kilpailun voittaa se, joka pystyy tuottamaan eniten energiaa ja saavuttamaan kyseisellä energialla suurimman nopeuden. Energia tuotetaan pääsääntöisesti aerobisesti, mutta myös anaerobinen puoli korostuu suorituksen alussa, rytminvaihdoksissa ja loppukirissä. Hiilihydraatit ovat rasvojen ohella tärkein energianlähde suorituksen aikana.
Uinti. Uinti muodostaa ensimmäisen osuuden triathlonista. Sen aikana on erityisen tärkeää päästä pois vedestä ensimmäisten mukana, jotta pyöräilyosuudella pääsisi kärkijoukkoon. Onkin sanottu, että uinnissa ei voi voittaa triathlonia, mutta sen voi hävitä. Uintiosuudella ei voi kuitenkaan lähteä liian kovaan vauhtiin suhteessa omaan tasoon, sillä väsymys kumuloituu ja liian kova uintivauhti voi heikentää kokonaissuorituskykyä.
Pyöräily. Pyöräilyssä poljetaan tyypillisesti keskimäärin 65 %:n teholla omasta maksimaalisesta aerobisesta tehosta. Tehontuotto pyöräilyosuuden aikana vaihtelee kuitenkin huomattavasti ja yli 130 %:n tehoja maksimaalisesta aerobisesta tehosta käytetään. Tehon vaihtelu johtuu mm. kilpailun dynamiikasta ja radan profiilista. Pyöräilyosuuden aikana pyritään pääsemään ajamaan edellä ajavan pyöräilijän/joukon taakse peesiin, jolloin ilmanvastus on pienentynyt ja sen seurauksena suorituksen kuormittavuus on pienempi. Myös pyöräilyosuus aiheuttaa kumuloituvaa kuormitusta, joka vaikuttaa juoksuosuuden suorituskykyyn.
Juoksu. Juoksuosuuden suorituskyvyllä on havaittu olevan erittäin merkitsevä vaikutus triathlonin suorituskykyyn. Usein voittaja ratkaistaan juuri juoksuosuuden aikana. Triathlonjuoksun on havaittu olevan kuormittavampaa kuin juoksun, jota ennen ei ole uitu ja pyöräilty. On tärkeää luoda itselle oikeanlainen taktiikka, niin että vielä juoksuosuudella saisi itsestä kaiken irti ja saisi maksimoitua triathlonin kokonaissuorituskyvyn.
Ravinto. Triathlonistin tulisi panostaa jokapäiväiseen laadukkaaseen ravintoon, sillä oikeanlaisella ravinnolla on vaikutus jaksamiseen, kehittymiseen ja kilpailussa menestymiseen.
Ravinnolla on yhdessä levon ja unen kanssa tärkeä rooli palautumisen ja loukkaantumisten ehkäisemisen kannalta. Ravinnosta on tärkeä saada riittävästi energiaa, sillä pitkäaikainen
energiavaje voi johtaa ylirasitustilaan, josta palautuminen voi kestää useita kuukausia. Ravinnon saannissa on huomioitava, että saa riittävästi kaikkia makro- ja mikroaineita. Lisäksi
on kiinnitettävä huomiota riittävään nesteytykseen. Oikeanlaisella ja oikea-aikaisella ravinnon nauttimisella ennen kilpailua ja kilpailun aikana pystytään lykkäämään väsymystä ja parantamaan suorituskykyä.
Valmennuksen ohjelmointi ja harjoitteluanalyysi. Triathlonistin kausi jaetaan peruskuntokauteen, kilpailukauteen valmistavaan kauteen ja kilpailukauteen. Jokaisella kaudella harjoittelu pohjautuu aerobiseen harjoitteluun. Lisäksi kovatehoisempia harjoituksia on erityisesti kilpailukauteen valmistavalla kaudella. Triathlonistin harjoitteluun kuuluu myös voima- ja nopeusvoimaharjoittelu, joilla on positiivinen vaikutus kestävyyssuorituskykyyn. Kilpailuita on kauden aikana noin 20. Osa kilpailuista on vähemmän tärkeitä, joita käytettään kovina harjoituksina. Kauden aikana on usein muutama 1-5 pääkisaa, joita ennen kevennetään harjoittelua ja pyritään nostamaan suorituskyky mahdollisimman kovaksi. | |
