Lääkevalmisteet ja ravintolisät suomalaisessa kilpaurheilussa

Abstract

Koponen, M. 2016. Lääkevalmisteet ja ravintolisät suomalaisessa kilpaurheilussa. Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, liikuntalääketieteen pro gradu -tutkielma, 56 s, 5 liitettä.

Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet lääkevalmisteiden ja ravintolisien käytön olevan yleistä kilpaurheilijoiden keskuudessa. Tutkimusaineistoa on kerätty haastattelemalla, semistrukturoiduilla kyselylomakkeilla sekä Olympialaisissa dopingtestauksen yhteydessä myös dopingtestipöytäkirjoista. Suomessa dopingtestipöytäkirjoja ei ollut aikaisemmin käytetty tutkimusaineistona. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten kilpaurheilijoiden lääkevalmisteiden ja ravintolisien käyttöä vuonna 2014.

Tutkimusaineisto koostui 679:n joukkue- (n=349), kestävyys- (n=90) ja voimaurheilijan (n=240) vuoden 2014 dopingtestipöytäkirjasta. Tutkimushenkilöt kuuluivat Suomen kansallisen dopingtestauksen piiriin ja he olivat iältään 15–46 -vuotiaita (keski-ikä 25,1v, keskihajonta 5,8). Tutkimusaineisto analysointiin IBM SPSS Statistics (versio 22.0) -ohjelmalla. Analysoinnissa käytettiin prosenttijakaumaa, kahden ryhmän vertailussa ristiintaulukointia, x2-testiä ja yhdensuuntaista varianssianalyysiä. Useamman ryhmän välisessä vertailussa käytettiin kahdensuuntaista varianssianalyysiä.

Vuonna 2014 kilpaurheilijoista 62,2 % (n=422) käytti jotakin lääkevalmistetta ja 82,8 % (n=562) jotakin ravintolisää viimeisen seitsemän vuorokauden aikana ennen dopingtestiä. Keskimääräisesti käytettiin yhtä lääkevalmistetta ja neljää ravintolisää. Urheilijoista alle 8% (n=53) ei käyttänyt yhtään lääkevalmistetta tai ravintolisää. Naiset käyttivät lääkevalmisteita miehiä enemmän (p<.001), mutta ravintolisien käytössä ei sukupuolten välillä ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Kestävyysurheilijat käyttivät enemmän lääkevalmisteita verrattuna joukkue- (p<.001) ja voimaurheilijoihin (p=.015). Joukkueurheilijat käyttivät vähemmän ravintolisiä kuin voima- (p<.001) ja kestävyysurheilijat (p=.016). Kilpailutesteissä testatuista urheilijoista jotakin lääkevalmistetta käytti 61,3 % (n=416) ja jotakin ravintolisää 84,3 % (n=572). Kilpailun ulkopuolella testatuista urheilijoista 60,9 % (n=413) käytti jotakin lääkevalmistetta ja 81,4 % (n=552) jotakin ravintolisää. Lääkevalmisteiden ja ravintolisien käytössä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa kilpailu- ja kilpailun ulkopuolisissa testeissä.

Tämän tutkimuksen mukaan lääkevalmisteiden ja ravintolisien käyttö suomalaisten kilpaurheilijoiden keskuudessa on yleistä. Reseptilääkkeiden lisäksi itsehoitolääkkeitä käytetään paljon. Lajiryhmä vaikuttaa lääkevalmisteiden ja ravintolisien käyttöön. Kestävyysurheilijoiden lääkkeiden käyttö on suurempaa ja joukkueurheilijoiden ravintolisien käyttö vähäisempää muihin lajiryhmiin verrattuna. Sukupuoli vaikuttaa lääkevalmisteiden käyttöön. Suomalaiset naiskilpaurheilijat käyttävät lääkevalmisteita miehiä enemmän. Suurempaa käyttöä ei voida selittää e-pillereillä. Pääsääntöisesti miehet ja naiset käyttävät samojen lääkevalmistepääryhmien lääkkeitä, mutta naiset käyttävät niitä määrällisesti enemmän. Ikä saattaa vaikuttaa lääkkeiden ja ravintolisien käytön lisääntymiseen.

Koponen, M. 2016. Medication and Dietary Supplement use in Finnish competitive sports. Department of Health Sciences, University of Jyväskylä (Sports and Exercise Medicine), Master’s Thesis, 56 pp, 5 appendices.

Previous studies have shown that the use of medication and dietary supplement in competitive sports is common. Data has usually been collected by interviews and semistructured questionnaires but also by using Doping Control Form questionnaires during Olympic games. In Finland Doping Control Forms have not previously been used to study Finnish athletes’ use of medication and dietary supplement. Therefore the purpose of this study was to investigate medication and dietary supplement usage in Finnish athletes during year 2014.

Data includes 679 Doping Control Forms completed in 2014 including, team sport (n=349), endurance (n=90), and strength (n=240) athletes. All study subjects were assessed as part of the Finnish national doping test program and their age varied between 15–46 years (mean-age 25,1y, SD 5,8). Data was analyzed using IBM SPSS Statistics (version 22.0) -program. Process percentages were used for descriptive statistics and crosstabs, x2-test and analysis of variance were used to comparative analysis.

In 2014 62,2 % (n=422) of Finnish athletes used some medication and 82,8 % (n=562) some dietary supplement in the seven-day period leading to the doping control. On average, one medication and four dietary supplement preparations were used. Less than 8 % (n=52) of athletes didn’t use any medication or dietary supplement prior to the doping control. Female athletes used more medication compared with men (p<.001). No statistically significant gender-difference was found in the use of dietary supplements. Endurance athletes used more medication than team sport (p<.001) or strength (p=.015) athletes. Additionally, team sports athletes used less dietary supplements than strength (p<.001) or endurance athletes (p=.016). In competition doping tests (IC), 61,3 % (n=416) of athletes declared some use of medication and 84,3 % (n=572) dietary supplement. Conversely, in out of competition doping test (OOC) 60,9 % (n=413) of athletes declared some use of medication and 81,4 % (n=552) dietary supplement. There were no statistically significant differences in either the use of medication or nutritional supplement between IC and OOC tests.

These results suggest that the use of medication and dietary supplement in Finnish athletes is high. Both prescription drugs and over the counter drugs are highly used. The type of sport affects to the use of medication and dietary supplements. Endurance athletes use more medication and team sport athletes use less dietary supplements compared to other athlete groups. Gender also seems to affect the medication use and female athletes were found to use more medication than male athletes. The higher use of medication in female athletes can’t be explained by the use of contraceptive pills. Usually, male and female athletes use medication from same medication groups but female athletes use them more. Age might increase the use of medication and dietary supplement.