Lääkevalmisteet ja ravintolisät suomalaisessa kilpaurheilussa

Koponen, M. 2016. Lääkevalmisteet ja ravintolisät suomalaisessa kilpaurheilussa. Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, liikuntalääketieteen pro gradu -tutkielma, 56 s, 5 liitettä. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet lääkevalmisteiden ja ravintolisien käytön olevan yleistä kilpaurheilijoiden keskuudessa. Tutkimusaineistoa on kerätty haastattelemalla, semistrukturoiduilla kyselylomakkeilla sekä Olympialaisissa dopingtestauksen yhteydessä myös dopingtestipöytäkirjoista. Suomessa dopingtestipöytäkirjoja ei ollut aikaisemmin käytetty tutkimusaineistona. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten kilpaurheilijoiden lääkevalmisteiden ja ravintolisien käyttöä vuonna 2014. Tutkimusaineisto koostui 679:n joukkue- (n=349), kestävyys- (n=90) ja voimaurheilijan (n=240) vuoden 2014 dopingtestipöytäkirjasta. Tutkimushenkilöt kuuluivat Suomen kansallisen dopingtestauksen piiriin ja he olivat iältään 15–46 -vuotiaita (keski-ikä 25,1v, keskihajonta 5,8). Tutkimusaineisto analysointiin IBM SPSS Statistics (versio 22.0) -ohjelmalla. Analysoinnissa käytettiin prosenttijakaumaa, kahden ryhmän vertailussa ristiintaulukointia, x2-testiä ja yhdensuuntaista varianssianalyysiä. Useamman ryhmän välisessä vertailussa käytettiin kahdensuuntaista varianssianalyysiä. Vuonna 2014 kilpaurheilijoista 62,2 % (n=422) käytti jotakin lääkevalmistetta ja 82,8 % (n=562) jotakin ravintolisää viimeisen seitsemän vuorokauden aikana ennen dopingtestiä. Keskimääräisesti käytettiin yhtä lääkevalmistetta ja neljää ravintolisää. Urheilijoista alle 8% (n=53) ei käyttänyt yhtään lääkevalmistetta tai ravintolisää. Naiset käyttivät lääkevalmisteita miehiä enemmän (p<.001), mutta ravintolisien käytössä ei sukupuolten välillä ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Kestävyysurheilijat käyttivät enemmän lääkevalmisteita verrattuna joukkue- (p<.001) ja voimaurheilijoihin (p=.015). Joukkueurheilijat käyttivät vähemmän ravintolisiä kuin voima- (p<.001) ja kestävyysurheilijat (p=.016). Kilpailutesteissä testatuista urheilijoista jotakin lääkevalmistetta käytti 61,3 % (n=416) ja jotakin ravintolisää 84,3 % (n=572). Kilpailun ulkopuolella testatuista urheilijoista 60,9 % (n=413) käytti jotakin lääkevalmistetta ja 81,4 % (n=552) jotakin ravintolisää. Lääkevalmisteiden ja ravintolisien käytössä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa kilpailu- ja kilpailun ulkopuolisissa testeissä. Tämän tutkimuksen mukaan lääkevalmisteiden ja ravintolisien käyttö suomalaisten kilpaurheilijoiden keskuudessa on yleistä. Reseptilääkkeiden lisäksi itsehoitolääkkeitä käytetään paljon. Lajiryhmä vaikuttaa lääkevalmisteiden ja ravintolisien käyttöön. Kestävyysurheilijoiden lääkkeiden käyttö on suurempaa ja joukkueurheilijoiden ravintolisien käyttö vähäisempää muihin lajiryhmiin verrattuna. Sukupuoli vaikuttaa lääkevalmisteiden käyttöön. Suomalaiset naiskilpaurheilijat käyttävät lääkevalmisteita miehiä enemmän. Suurempaa käyttöä ei voida selittää e-pillereillä. Pääsääntöisesti miehet ja naiset käyttävät samojen lääkevalmistepääryhmien lääkkeitä, mutta naiset käyttävät niitä määrällisesti enemmän. Ikä saattaa vaikuttaa lääkkeiden ja ravintolisien käytön lisääntymiseen.