Show simple item record

dc.contributor.advisorMäntynen, Anne
dc.contributor.authorAuvinen, Elisa
dc.date.accessioned2016-03-09T07:57:40Z
dc.date.available2016-03-09T07:57:40Z
dc.date.issued2016
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1524072
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/49033
dc.description.abstractNykyisen koulukulttuurin ihanteisiin kuuluvat opiskelijoiden monipuolinen tukeminen sekä avoin dialogi, jossa tunnustetaan subjektiivisen merkityksenannon tärkeys. Tutkielmani keskittyy äidinkielessä ja kirjallisuudessa toteutettavaan, tekstien parissa tapahtuvaan identiteettityöhön, johon sovellan kirjallisuusterapian periaatteita. Selvitän, miten 17 erään keskisuomalaisen lukion opiskelijaa kirjoittaessaan merkityksellistävät lapsuudenkokemuksiaan osana identiteettiään. Aineistonkeruuta varten laadin lukio-opetukseen tehtävänannon, jossa ohjaan opiskelijoita kirjoittamaan kirjeen sisäiselle lapselleen. Kysyn, (1) millaisia puhefunktioita aineistoteksteissä esiintyy sekä (2) millaisia vuorovaikutuksellisia merkityksiä puhefunktioilla on. Pyrin ymmärtämään, miten lapsuuden, nykyhetken ja niiden väliset subjektiiviset merkitykset kielellisesti rakentuvat. Laadullinen tutkimukseni pohjaa M. A. K. Hallidayn systeemisfunktionaaliseen kieliteoriaan, joka tarkastelee kieltä sosiosemioottisena systeeminä. SF-teorian mukaan kielelliset merkitykset tuotetaan sosiokulttuurisissa konteksteissa siten, että kullakin kielellisellä valinnalla on tietty funktio. Tältä pohjalta sovellan kirjemäisten aineistotekstien analyysiin Larjavaaran semanttisia puhefunktioita, klassisiin puheaktiteorioihin pohjaavaa luokittelua, joka sointuu hallidaylaiseen näkemykseen kielestä resursseina, valintoina ja toimintoina. Puhefunktiot ilmentävät keskeisesti SF-teorian ideationaalista ja interpersonaalista metafunktiota. Analyysi jakautuu kahteen lukuun. Ensimmäisessä jäsentelen aineistossa ilmeneviä puhefunktioita Larjavaaran kuvailemien assertiivisten, ekspressiivisten, direktiivisten, kooperatiivisten ja poeettisten puhefunktiomerkitysten pohjalta. Menetelmänäni on kieliopillis-semanttinen analyysi, jossa tukeudun lingvistiikan tutkimukseen. Toisessa analyysiluvussa tarkastelen mm. modaalisuuden, temporaalisuuden ja affektisuuden näkökulmista, miten puhefunktiot positioivat kirjoittajaa ja vastaanottajaa interpersonaalisessa suhteessa toisiinsa. Erottelen aineistosta kahdeksan puhefunktioluokkaa, joiden nimet kuvaavat puheaktien joukkoa sekä ideationaalisesti että interpersonaalisesti. Luokat ovat (1) kokemusten ja tapahtumien kuvaileminen, (2) persoonan ja elämän kuvaileminen, (3) muisteleminen, (4) selittäminen, (5) ohjaileminen, (6) tukeminen, (7) kiitollisuuden osoittaminen sekä (8) toivominen. Deiktisesti kaikki puhefunktiot ilmentävät vastaanottajan puhuttelua. Merkityksiltään ne eroavat sen suhteen, puhuuko kirjoittaja kohteestaan vai kohteelleen. Kun minuutta tai sen osaa kuvaillaan objektina, on puhefunktiossa reflektiivinen painotus. Kun merkitysyhteyksiä rakennetaan kokonaisvaltaisesti minuuksien välillä, voidaan puhua refleksiivisyydestä, jossa toteutuu bahtinilainen dialogisuus. Jälkimmäistä tyyppiä edustavat erityisesti ohjaileminen ja tukeminen sekä vaihtelevasti selittäminen, toivominen ja kiitollisuuden osoittaminen. Tämän mukaisesti asetan puhefunktiot dialogisuuden jatkumolle – minän tarkastelusta sisäiseen dialogiin. Sisäiseen dialogiin ohjaaminen mahdollistaa kirjoittajalle identiteetin dynaamisen prosessoinnin, mikä neurologian ja terapia-alan tutkimusten perusteella voi eheyttää itsetietoisuutta. Kirjallisuusterapiaa tulisi jatkossa tutkia monitieteisesti, jotta voitaisiin hyödyntää laajasti kielen ja mielen asiantuntijuuksia. Kun tavoitellaan hyvinvointia, tarvitaan holistista ymmärrystä inhimillisen kokemuksen rakentumisesta.fi
dc.format.extent1 verkkoaineisto (138 sivua)
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.otherÄidinkieli ja kirjallisuus
dc.subject.otherkirjallisuusterapia
dc.subject.otherkirjoittaminen
dc.subject.otheridentiteetti
dc.subject.otherpuhefunktio
dc.subject.othersisäinen lapsi
dc.titleLukiolaisten sanoja sisäiselle lapselle : puhefunktiot ja niiden vuorovaikutukselliset merkitykset dialogisesti rakentuvissa identiteeteissä
dc.title.alternativePuhefunktiot ja niiden vuorovaikutukselliset merkitykset dialogisesti rakentuvissa identiteeteissä
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201603091797
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanitiesen
dc.contributor.laitosKielten laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Languagesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineSuomen kielifi
dc.contributor.oppiaineFinnishen
dc.date.updated2016-03-09T07:57:41Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi309
dc.subject.ysoäidinkieli
dc.subject.ysokirjallisuus
dc.subject.ysokirjallisuusterapia
dc.subject.ysokirjoittaminen
dc.subject.ysoidentiteetti
dc.subject.ysovuorovaikutus
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record