Ammattikoululaisten kaveripiirin koulumotivaation yhteys nuoren sisäiseen koulumotivaatioon ja suoritusstrategioihin

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää pitkittäisasetelman avulla ammattikoululaisten kaveripiirin koulumotivaation yhteyttä nuoren omaan koulumotivaatioon. Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita siitä, jakavatko kaveriryhmän nuoret saman koulumotivaation, tapahtuuko kaverisuhteiden muodostamisessa valintaa eli selektiota koulumotivaation mukaan, sekä vaikuttaako kaveripiirin motivaatio nuoren omaan koulumotivaatioon. Lisäksi tarkasteltiin, miten sukupuoli on yhteydessä koulumotivaatioon ja sen muutoksiin. Motivaatiota tutkittiin sisäisenä koulumotivaationa sekä käyttäytymiseen liittyvinä suoritusstrategioina: tehtävään suuntautumisena ja tehtävän välttelynä. Tutkimusaineisto kerättiin ammattikoulun opiskelijoilta ensimmäisenä ja toisena opiskeluvuonna Niilo Mäki Instituutin Motivoimaa -hankkeen yhteydessä. Kyselyt toteutettiin Jyväskylän ammatillisen oppilaitoksen kuudella kampuksella syksyllä 2009 ja 2010. Ensimmäisenä ajankohtana vastaajia oli n = 1293 ja toisena n = 644. Tutkimuksessa havaittiin, että kaveriryhmän nuoret jakoivat samanlaisen sisäisen motivaation ja välttämisorientaation kummassakin mittauksessa. Kaveriryhmissä tapahtui myös selektiota koulumotivaation perusteella. Toisena opiskeluvuonna muodostuneiden kaveriryhmien nuoret muistuttivat toisiaan suoritusstrategioiltaan jo ensimmäisenä opiskeluvuonna ennen kaverisuhteiden syntymistä. Sosialisaatiota ei sen sijaan esiintynyt eli kaveripiiri ei vaikuttanut nuoren omaan koulumotivaatioon. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että ammattikouluikäiset nuoret valitsevat itsensä kanssa motivaatioltaan samankaltaisia kavereita sen sijaan, että kaveripiiri vaikuttaisi nuoren omaan koulumotivaatioon. Sukupuolittaisissa tarkasteluissa havaittiin, että tyttöjen sisäinen motivaatio oli poikien motivaatiota korkeampi kumpanakin opiskeluvuonna. Tytöt ja pojat eivät eronneet siinä, kuinka paljon he muistuttivat motivaatioltaan kaveriryhmäänsä. Sukupuolet eivät myöskään eronneet tilastollisesti merkitsevästi toisistaan selektiossa tai sosialisaatiossa. Kun tulevaisuudessa suunnitellaan koulumotivaatiota tukevia interventiohankkeita ammattikouluikäisille, olisi hyvä huomioida kaveripiirin valikoituminen näkyvien suoritusstrategioiden perusteella ja kohdentaa interventioita erityisesti välttämisorientaation jakaviin kaveriryhmiin. Lisäksi tulisi selvittää syitä poikien heikomman koulumotivaation syitä, ja pohtia, millä tavalla motivaatiota voitaisiin tukea.