Parisuhdeväkivalta, alkoholin käyttö ja masennus Lapsesta aikuiseksi -tutkimuksen aineistossa

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia parisuhdeväkivallan kohteeksi joutumisen, alkoholin käytön ja masennuksen yleisyyttä, yhdessä esiintymistä ja niiden välisiä yhteyksiä. Olimme myös kiinnostuneita siitä, toimiiko masennus välittävänä tekijänä parisuhdeväkivallan kohteeksi joutumisen ja alkoholinkäytön välillä tai toimiiko alkoholinkäyttö välittävänä tekijänä parisuhdeväkivallan kohteeksi joutumisen ja masennuksen välillä. Aineistona käytettiin suomalaisen Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksen kahta seurantavaihetta, jolloin tutkittavat ovat olleet 36- ja 50-vuotiaita. Tarkastelimme esiintyvyyttä ristiintaulukoimalla muuttujat ja tutkimme niiden välistä riippumattomuutta Khiin neliö (χ2)-testillä. Teimme korrelaatiomatriisin, josta saatujen yhteyksien perusteella jatkoimme analyysien tekemistä valituilla muuttujilla hierarkisella regressioanalyysilla. Mediaattorivaikutuksen eli välittävän tekijän tulkitsemisen vuoksi regressioanalyysia käytettiin yhdessä Sobelin testin kanssa. Tulokset osoittivat, että 36-vuotiaana fyysistä parisuhdeväkivaltaa oli kohdannut vajaa 20 % ja henkistä parisuhdeväkivaltaa lähes 30 %. 50-vuotiaana fyysistä parisuhdeväkivaltaa kokeneita oli hieman alle 5 %. Luokittelimme molemmissa seurantavaiheissa eniten pisteitä saaneet 10 % masentuneiksi. Sukupuolten välillä ei ilmennyt merkitseviä eroja. Alkoholin riskikäyttäjiä oli 36-vuotiaana 16 % ja 50-vuotiaana 18 % tutkittavista. Noin joka viides joi viikottain tai useamman kerran viikossa 36- ja 50-vuotiaana. Miehet olivat alkoholin riskikäyttäjiä ja humalajuojia selvästi naisia useammin. 36-vuotiaana parisuhdeväkivaltaa kohdanneilla esiintyi alkoholinkäyttöä ja masennusta yhdessä. Masennus toimi osittain suuntaa antavana välittävänä tekijänä kohdatun fyysisen parisuhdeväkivallan ja alkoholin riskikäytön välillä 36-vuotiaana. Alkoholin riskikäyttö puolestaan toimi täydellisenä välittävänä tekijänä kohdatun fyysisen parisuhdeväkivallan ja masennuksen välillä 36-vuotiaana. Tulosten perusteella voidaan todeta, että sekä miehet ja naiset kokevat parisuhdeväkivaltaa. Henkinen parisuhdeväkivalta on fyysistä yleisempää. Alkoholin riskikäyttö täydellisenä välittävänä tekijänä tukee näkemystä siitä, että parisuhdeväkivallasta johtuviin seurauksiin käytetään alkoholia huonona selviytymiskeinona, joka on yhteydessä masennukseen. Käytännön työssä tulisi huomioida alkoholinkäytön ja masennuksen yhdessä esiintyvyys. Jatkotutkimuksen tarve kohdistuu parisuhdeväkivallan laadun ja useuden huomioimiseen, välittävien tekijöiden vertailuun sukupuolittain ja pitkittäistutkimusasetelmien hyödyntämiseen etsien kausaalisuussuhteita.

The aim of the present study was to examine the prevalence, comorbidity and connections of encountered intimate partner violence, alcohol usage and depression. We were interested to know whether depression operates as a mediating variable between encountered intimate partner violence and alcohol usage or whether alcohol usage operates as a mediating variable between encountered intimate partner violence and depression. The Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development (JYLS) provided the data for our study as we collected the follow-up phases done at ages 36 and 50. The variables were crosstabulated to examine the prevalences and we used the chi-square (χ2) test to examine the dependencies. As we found some dependencies from the correlation matrix we continued to do hierarchical regression analyses to chosen variables. We used the regression analysis and Sobel’s test together to interpret the mediating effects. 20 % of the 36-year olds had encountered physical and 30 % had encountered psychological intimate partner violence. Almost 5 % of the 50-year olds had encountered physical intimate partner violence. Depression appeared on tenth of both ages according to our categorization. There were no significant differences between sexes. 16 % were risk alcohol users at age 36 and 18 % at age 50. Almost fifth of both ages drank weekly or more often. Men were clearly more often risk alcohol users and binge drinkers than women. Comorbidity of alcohol usage and depression occurred with 36-year olds that had encountered intimate partner violence. Depression was partly mediating variable between encountered physical intimate partner violence and risk alcohol use at age 36. Instead risk alcohol use was a complete mediating variable between encountered physical intimate partner violence and depression. According to the results men and women encounter as much intimate partner violence. Psychological intimate partner violence is more common than physical. Risk alcohol use as a complete mediating variable supports the view that alcohol is used as a poor coping strategy for the consequences of intimate partner violence and it is associated with depression. The comorbidity of alcohol use and depression should be better noticed in practical work. Further research should pay attention to the quality and quantity of intimate partner violence, compare the mediating effects between sexes and to utilize longitudinal sets and look for causalities.