Vastavuoroisten ystävyyssuhteiden yhteys ongelmakäyttäytymiseen nuorilla

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella nuorten vastavuoroisten ystävyyssuhteiden ja torjuttuna olemisen yhteyttä ongelmakäyttäytymiseen. Lisäksi selvitettiin, miten vastavuoroisten ystävyyssuhteiden, torjuttuna olemisen ja ongelmakäyttäytymisen väliset yhteydet poikkeavat riippuen nuoren sukupuolesta. Mielenkiinnon kohteena ensinkin oli, miten yhtäältä torjuttuna oleminen ikätoverisuhteissa ja toisaalta vastavuoroisten ystävyyssuhteiden puute ovat yhteydessä nuorten ongelmakäyttäytymiseen. Lisäksi selvitettiin missä määrin vastavuoroiset ystävyyssuhteet toimivat suojaavina tekijöinä ikätoverisuhteissaan torjuttujen nuorten ongelmakäyttäytymistä vastaan. Selvitettiin myös onko ystävyyssuhteiden ja ongelmakäyttäytymisen yhteyksissä havaittavissa eroja sukupuolten välillä. Tutkimus toteutettiin osana Oppiminen ja Motivaatio- tutkimushanketta. Tutkimus perustui pitkittäisasetelmaan ja siinä oli mukana 195 7-9:n luokan oppilasta. Tilastollisina analyysimenetelminä käytettiin Pearsonin korrelaatiokerrointa ja hierarkkista regressioanalyysia. Tulokset osoittivat, että torjuttuna oleminen (vähäinen pidettävyys ikätovereiden keskuudessa) 7. luokalla oli yhteydessä ulkoiseen ongelmakäyttäytymiseen 7. ja 9. luokalla. Nuorilla joilla oli ainakin yksi vastavuoroinen ystävyyssuhde, torjuttuna oleminen ei ollut yhteydessä sisäiseen ongelmakäyttäytymiseen kun taas nuorilla, joilla ei ollut vastavuoroisia ystävyyssuhteita, yhteys oli negatiivinen. Tulokset osoittivat myös, että nuorilla joilla oli vähintään yksi vastavuoroinen ystävyyssuhde, oli vähemmän ulkoista ongelmakäyttäytymistä kuin nuorilla, joilla tällaista suhdetta ei ollut. Ulkoisen ongelmakäyttäytymisen negatiivinen yhteys pidettävyyteen esiintyi etenkin tytöillä. Yhteenvetona voidaan todeta, että erityisesti t ytöillä torjuttuna oleminen yläkouluiässä voi heijastua ulkoiseen ongelmakäyttätymiseen. Vastavuoroinen ystävyyssuhde voi kuitenkin jossain määrin suojella ulkoista ongelmakäyttäytymistä vastaan. Koulussa tulisikin kiinnittää erityistä huomiota erityisesti hiljaisiin nuoriin, joilla ei ole ystäviä masennuksen ja ahdistuksen tunnistamiseksi. Tulisi tukea toimintaa, jonka avulla nuoret löytäisivät ystävyyssuhteita.