Tunnetyön kuormittavuus terveydenhuollon työntekijöillä

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin terveydenhuoltoalan työntekijöiden tunnetyön kuormittavuuden kokemista ja kuormittavuuden yhteyttä koettuun terveydentilaan ja työtyytyväisyyteen eri-ikäisillä: alle 35 -vuotiaat, 35 – 44 -vuotiaat, 45 – 54 -vuotiaat ja yli 55- vuotiaat. Tunnetyötä mitattiin Zapfin ja Holzin (2006) kehittämällä tunnetyön mittaristolla. Tutkimuksen empiirisenä aineistona käytettiin Terveydenhuollon työntekijöiden palvelumotivaatio ja sen yhteydet työhyvinvointiin ja työssä suoriutumiseen -hankkeessa kerättyä tutkimusaineistoa. Aineisto kerättiin huhti-toukokuussa 2014 yhteistyössä Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön (Tehy) sekä Suomen lähi- ja perushoitajien liiton (SuPer) kanssa. Liitot toimittivat linkin sähköiseen kyselyyn satunnaisesti valituille jäsenilleen. Tehyn osalta vastauksia palautui 1678 kappaletta, SuPerin osalta vastauksia saatiin 2029, eli vastaajia oli yhteensä 3707. Yksisuuntaisen varianssianalyysin avulla selvitettiin eroaako tunnetyön kuormittavuus eri -ikäryhmien välillä. Tulokset osoittivat, että nuoremmat kokivat tunnetyön kuormittavuutta enemmän kuin vanhemmat ikäluokat. Korrelaatiot osoittivat, että mitä enemmän koettiin tunnetyön kuormittavuutta, sitä heikompi oli koettu terveys ja sitä vähemmän koettiin työtyytyväisyyttä. Askeltavan regressioanalyysin avulla selvitettiin, eroavatko tunnetyön kuormittavuuden yhteydet hyvinvointiin (koettu terveys, työtyytyväisyys) eri-ikäisillä. Regressiomallit estimoitiin erikseen eri ikäryhmille, vakioituina taustatekijöinä olivat sukupuoli, koulutus ja työtunnit viikossa. Tulokset osoittivat, että tunnetyön kuormittavuuden yhteys koettuun terveyteen oli erilaista eri-ikäisillä. Eniten koetusta terveydestä tunnetyön kuormittavuus selitti keski-ikäisillä (35 - 44-vuotiaat) työntekijöillä. Kuitenkin kaikissa ikäluokissa tunnetyön kuormittavuus yhdistyi heikommaksi koettuun terveyteen tilastollisesti merkitsevästi. Myös tunnetyön kuormittavuuden yhteys työtyytyväisyyteen oli erilainen eri-ikäisillä. Nuorimmalla ikäryhmällä (alle 35 -vuotiaat) yhteys ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Vanhempien ikäryhmien kohdalla selitysasteet olivat verrattain suuret (9-14%) yhdelle muuttujalle, joten voidaan todeta, että tunnetyön kuormittavuus on varsin haitallista työtyytyväisyydelle. Terveydenhuollon johtamisessa ja työn organisoinnissa on otettava huomioon iän merkitys tunnetyön kuormittavuuden kokemiseen. Johtamisessa ja hyvinvointia tukevissa interventioissa on myös huomioitava, että tunnetyön kuormittavuudella voi olla erilainen vaikutus eri-ikäisten terveyteen ja työtyytyväisyyteen.