Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorTarkka, Ina
dc.contributor.authorSlotte-Jana, Mariann
dc.date.accessioned2016-02-16T18:28:53Z
dc.date.available2016-02-16T18:28:53Z
dc.date.issued2016
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1522441
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/48803
dc.description.abstractMariann Slotte-Jana (2016). Vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden yhteys painoindeksiin ja kehon rasvaprosenttiin – aineistojen yhdistäminen. Terveystieteiden laitos. Jyväkylän yliopisto, liikuntalääketieteen pro gradu –tutkielma, 46 s., 4 liitettä. Fyysisen aktiivisuuden määrän selvittämiseksi käytetään useita erilaisia kyselyjä, mikä hankaloittaa tulosten tarkastelua eri tutkimusten välillä. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää voidaanko erilaisilla vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuskyselyillä mitattua fyysisen aktiivisuuden määrää luokitella yhdenmukaisesti ja onko luokilla yhteys painoindeksiin ja kehon rasvaprosenttiin yksittäisiä aineistoja analysoitaessa. Tutkielmassa myös yhdistettiin luokitellut aineistot ja analysoitiin yhdistetystä aineistosta aktiivisuusluokkien yhteys painoindeksiin ja rasvaprosenttiin sen selvittämiseksi, vaikuttaako otoskoon suurentaminen mahdollisen tilastollisen yhteyden löytymiseen. Lisäksi analysoitiin sekä yksittäisistä aineistoista että yhdistetystä aineistosta nuoruusiän kilpaurheilutaustan yhteys painoindeksiin, rasvaprosenttiin ja fyysisen aktiivisuuden luokkaan aikuisiällä. Tutkielmassa käytettiin kahta aineistoa. Ensimmäinen aineisto oli peräisin FITFATTWIN -tutkimuksesta, joka koostui 46 32–37-vuotiaasta miehestä. Toinen aineisto oli peräisin ”Ikääntyminen, aivot ja liikunta” – tutkimuksesta, joka koostui 88 63–81 -vuotiaasta naisesta. Tutkimuksissa vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus ja nuoruuden kilpaurheilutausta oli määritetty erilaisilla kyselyllä ja kehon rasvaprosentti DXA -mittauksen avulla. Analyysit suoritettiin IBM SPSS Statistics 20.0 -ohjelmalla sekä erillisistä aineistoista että yhdistetystä aineistosta. Kyselyillä saadun fyysisen aktiivisuuden informaation perusteella tutkittavat oli mahdollista jakaa kahteen aktiivisuusluokkaan terveysliikuntasuosituksen mukaista raja-arvoa käyttäen. Analysoitaessa aineistoja erikseen oli vähintään terveysliikuntasuositusten mukaisesti liikkuvilla sekä painoindeksi että rasvaprosentti matalampia kuin terveysliikuntasuositusta vähemmän liikkuvilla. Rasvaprosentin arvossa ero oli tilastollisesti merkitsevästi (p=0,018) pienempi Ikääntyminen, aivot ja liikunta – aineistossa. Nuoruuden kilpaurheilutausta oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä (p=0,009) matalampaan kehon rasvaprosenttiin FITFATTWIN -aineistossa. Painoindeksiin nuoruuden kilpaurheilutaustalla ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä kummassakaan aineistossa. Nuoruuden kilpaurheilutaustan yhteyttä aktiivisuusluokkiin ei voitu yksittäisissä aineistoissa analysoida aineistojen pienuuden vuoksi. Aineistojen yhdistämisen jälkeen sekä painoindeksin että rasvaprosentin arvot olivat tilastollisesti erittäin merkitsevästi pienempiä (p<0,001) vähintään terveysliikuntasuositusten mukaisesti liikkuvilla. Nuoruuden kilpaurheilutausta oli yhdistetyssä aineistossa tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä aikuisiän painoindeksiin (p=0,032) ja tilastollisesti erittäin merkitsevästi (p<0,001) yhteydessä rasvaprosentin arvoon aikuisiällä. Nuoruusiän kilpaurheilutaustalla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys aikuisiän aktiivisuusluokkaan (p=0,002). Erilaisilla fyysisen aktiivisuuden kyselyillä mitattu fyysisen aktiivisuuden määrä on mahdollista luokitella yhdenmukaisesti siten, että aineistojen yhdistäminen onnistuu. Tilastollisesti merkitsevää eroa eri aktiivisuusluokkien yhteydestä painoindeksiin ja rasvaprosenttiin ei välttämättä saada esiin pienemmissä aineistoissa, mutta aineistoja yhdistettäessä mahdolliset tilastollisesti merkitsevät erot tulevat helpommin esiin. Tulevaisuudessa mahdollisuus pienempien tutkimusaineistojen yhdistämiseen voi olla merkittävässä roolissa sellaisissa tutkimuksissa, joissa yksittäisen aineiston otoskoko rajoittaa tilastollisen merkitsevyyden esille saamista. Aikaisemmin tehtyä tutkimusta erilaisilla kyselyillä mitatun fyysisen aktiivisuuden yhdenmukaisesta luokittelusta ja yhdistämisestä ei tämän tutkielman puitteissa löytynyt.fi
dc.description.abstractMariann Slotte-Jana (2016). Free time physical activity association to body mass index and body fat percentage – combining data from several surveys. Department of Health Sciences, University of Jyväskylä, (Sports and Exercise Medicine), Master´s thesis, 46 pp, 4 appendices. Many different physical activity questionnaires have been developed to measure the amount of leisure time physical activity. This has led into a situation where comparison of physical activity level across studies and surveys is difficult. The purpose of this study was to find a way to categorize consistently the leisure time physical activity data collected with different questionnaires in different surveys and find out whether the averages of body mass index and fat percentage differ in these categories. The other purpose of this study was to combine the consistent categories and find out whether the increase in sample size affects the statistical significance. Furthermore the information of being a competition level athlete during adolescence was analyzed against adulthood body mass index (BMI), fat percentage and physical activity category from the included data as well as from combined data. The data from two different surveys was used in this study. FITFATTWIN-data included 46 32 to 37 year old men and “Ikääntyminen ja aivot ja liikunta” –data included 88 63 to 81 year old women. In these surveys the leisure time physical activity was collected with different physical activity questionnaires. The body fat percentage was measured with DXA, and the BMI was calculated using the measured information of height and weight. All statistical analyses were performed using IBM SPSS 20.0. The information collected by the physical activity questionnaires made it possible to divide the examinees into two groups using the physical activity recommendations (150 minutes of moderate intensity physical activity/week) as a threshold value. The results from the analysis of the two surveys data showed that examinees who’s leisure time physical activity level was at least in the level of the recommendations were more likely to have lower BMI and fat percentage, compared to people whose activity level was less than the recommended level, though the difference was statistically significant only for fat percentage in “Ikääntyminen, aivot ja liikunta” –data (p=0,018). Being a competitive level athlete as an adolescent was statistically significantly associated (p=0,009) to fat percentage in FITFATTWIN data. Due to small sample size, the association between a competitive level athlete and the leisure time physical activity category where the individual was to be placed when reaching adulthood, could not be analyzed in either of the included data. After combining the materials, both BMI and fat percentage were significantly smaller (p<0,001) in the category where leisure time physical activity level was at least in the level of the physical activity recommendations. BMI (p=0,032) and fat percentage (p<0,001) were significantly smaller with those examinees who had been competition level athletes as adolescents. Furthermore, the one’s having performed as competitive level athletes during their adolescence more often belonged into the category in where leisure time physical activity level was at least the recommended 150 minutes of moderate intensity physical activity weekly (p=0,002). According to this study the information from different free time physical activity questionnaires can be categorized consistently and combined. The statistical significance seems to become clearer when sample size is increased. In the future, the possibility to combine several smaller surveys’ data might be placed in an important role. This role is particularly for such surveys, where the small sample size limits the possibility to get statistically significant differences. No other study was found from previous years where free time physical activity information collected by different questionnaires would have been categorized consistently and combined.en
dc.format.extent1 verkkoaineisto (55 sivua)
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.otherFyysinen aktiivisuus
dc.subject.otheraineistojen yhdistäminen
dc.subject.otherpainoindeksi
dc.subject.otherrasvaprosentti
dc.subject.otherDXA
dc.titleVapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden yhteys painoindeksiin ja kehon rasvaprosenttiin : aineistojen yhdistäminen
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201602161587
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosTerveystieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineLiikuntalääketiedefi
dc.contributor.oppiaineSport Medicineen
dc.date.updated2016-02-16T18:28:54Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi5042
dc.subject.ysofyysinen aktiivisuus
dc.subject.ysofyysinen kunto
dc.subject.ysoterveysliikunta
dc.subject.ysopainoindeksi
dc.subject.ysorasvaprosentti
dc.subject.ysokehonkoostumus
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot