Hyljeksityt lapset : mitkä tekijät ennustavat lapsen hyljeksityksi joutumista ja miten se vaikuttaa lapsen koulumenestykseen ja motivaatioon

Abstract

Tässä pro -gradu tutkimuksessa tarkasteltiin hyljeksityksi joutuvia lapsia. Hyljeksittyjen ryhmään otettiin mukaan hyljeksityt ja huomiotta jätetyt lapset. Pyrkimyksenä oli selvittää, löytyykö aineistosta pitkäaikaisesti hyljeksittyjen lasten ryhmä, mitkä lapseen ja perheeseen liittyvät tekijät ennustavat hyljeksityksi joutumista ja miten hyljeksityksi joutuminen vaikuttaa lapsen koulumenestykseen ja motivaatioon. Tämä tutkimus on osa Alkuportaat –pitkittäistutkimusta, jossa oli mukana noin 2348 lasta ja noin 1964 vanhempaa. Lasten sosiaalisesta statuksesta saatiin tietoa nimeämismenetelmään perustuvan toveriarvioinnin avulla. Sosiaalista kompetenssia arvioivat esikouluopettajat MASK –menetelmällä. Lasten koulumenestystä mitattiin yksinkertaistella aritmeettisella testillä ja lasten teknistä lukutaitoa mitattiin ala-asteen lukutestin TL2-osatestillä. Lasten motivaatiosta saatiin tietoa tehtävien välttämiseen liittyneestä kyselystä, jonka vanhemmat, tässä tapauksessa äiti, täytti 4.lk keväällä. Vanhempien koulutustaustasta, kasvatustyyleistä, äidin masennuksesta ja stressistä saatiin tietoa kyselylomakkeilla. Tulosten analyysiin käytettiin IBM SPSS Statistics 21-ohjelmistoa ja menetelminä käytettiin ristiintaulukointia, logistista regressioanalyysia ja toistomittausten varianssianalyysia. Tutkimustulokset osoittivat, että lasten joukosta pystyttiin määrittelemään pitkäaikaisesti (2. luokasta 4. luokkaan) hyljeksittyjen lapsien joukko (n=237). Vanhempien koulutustausta, äidin stressi, masennus ja alhainen kasvatuksen myönteisyys ennustivat lapsen joutumista hyljeksityiksi. Lapsiin liittyvistä tekijöistä yhteistyökyky ja empatia toimivat ehkäisevinä tekijöinä hyljeksityksi joutumiselle, kun taas impulsiivisuus ja häiritsevyys ennustivat lapsen kuulumista kyseiseen ryhmään. Hyljeksittyjen ryhmässä matematiikan ja teknisen lukutaidon kehitys 1. luokalta 4. luokalle oli tilastollisesti erittäin merkitsevästi heikompaa kuin verrokkien ryhmässä. Lasten motivaatio pysyi verrokeilla samana 1. luokalta 4. luokalle, mutta parani suuntaa antavasti hyljeksityillä. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että sekä vanhempien koulutustausta ja äidin hyvinvointi vaikuttavat siihen, joutuuko lapsi hyljeksityksi. Lapsen sosiaalinen kompetenssi vaikutti myös siihen kuuluiko lapsi hyljeksittyjen ryhmään, erityisesti yhteistyötaidot näyttävät toimivan ehkäisevänä tekijänä. Hyljeksityksi joutuminen vaikutti myös lapsen matematiikan ja lukutaidon kehitykseen, motivaatioon sillä ei juuri ollut vaikutusta. Tämän tiedon perusteella voidaan ajatella, että sekä lasten, että vanhempien tukitoimet ovat avain asemassa ehkäisemässä lasta joutumasta hyljeksityksi.