An investigation into the role of exposure to speech sounds during sleep in auditory perceptual learning

Viimeaikainen tutkimus on osoittanut, että jonkin tasoinen oppiminen unen aikana on mahdollista sekä vastasyntyneillä että aikuisilla ihmisillä tietyissä sensorisissa modaliteeteissä. On kuitenkin epäselvää, voiko unen aikainen altistuminen puheäänille parantaa puheäänten erottelukykyä. Tässä tutkimuksessa tutkimukseen osallistujat altistettiin toonisia vaihtelua sisältäville vieraan kielen puheäänille unen aikana kahden tunnin ajan neljänä peräkkäisenä yönä, univaihe 2:n aikana. Ärsykkeet koostuivat yhdestä vakiosta ja kahdesta poikkeavasta kiinan kielen /a/ kirjaimen muunnelmasta. Ärsykkeet esitettiin oddball-paradigman mukaisesti satunnaisessa järjestyksessä. Yksi leksikaalinen tooni (nouseva tooni) esiintyi usein. Kaksi muuta tooniltaan poikkeavaa ääntä korvasi sen silloin tällöin (10%) sattumanvaraisessa järjestyksessä. Ennen ja jälkeen altistuksen osallistujien kyky erotella näitä ääniä testattiin antamalle heille tehtäväksi kiinnittää huomiota kaiuttimista kuuluviin ääniin ja painaa nappia, aina kun he kuulivat poikkeavan äänen. Alku- ja loppumittausten aikana herätevasteet (ERP) nauhoitettiin 128-kanavaisen sensoriverkon avulla, ja negatiivista herätevastetta nimeltä mismatch negativity (MMN) käytettiin puheäänien erottelukyvyn mittarina. Kontrolliryhmä toimi tutkimuksen lähtökohtana eikä sen jäseniä altistettu ärsykkeille unen aikana alku- ja loppumittausten välillä. Koeryhmän mittaustulokset eivät paljastaneet oppimisefektiä MMN:llä mitattuna. MMN herätevaste sen sijaan löytyi ja se oli suurimmillaan ajassa 235 – 285 ms. Tämä osoittaa, että tutkimuksen osallistujilla on kyky erotella heille vieraita puheääniä. Tulokset osoittavat, että suomalaisilla tutkimukseen osallistujilla on kyky erotella toonivaihteluita neuraalisella tasolla, mutta on edelleen epäselvää, edesauttaako unenaikainen altistus auditiivista havainto-oppimista.